Pottupeukalo

Taannoisella pääkaupunkiseudun matkallani ystäväni Hanna "pakotti" minut ostamaan lankaa. Kohteeksi valikoitui Hakaniemen hallin Vihreästä Vyyhdistä kolme kerää OnLine Linie 231 Filzwollea. Väri oli psykedeelisen hurmaava ja päätin tehdä siitä lapaset.

Ensin aloitin kahdeksan numeron puikoilla, mutta melko äkkiä hiffasin, että eihän lanka sillä tavalla riitä alkuunkaan. Vaihdoin kutosen puikkoihin ja homma alkoi sujua. Tosin siinä vaiheessa kun olisi peukkuja pitänyt ruveta tekemään, lankaa oli jäljellä noin kolmekymmentä senttiä.

Noh. Kaivoin esiin nöttösen Garnstudio Eskimoa ja se riitti miltei kokonaan toiseen peukkuun. Toisen tein sitten Novitan Purosta. Jossain vaiheessa mielessä käväisi purkaa Eskimopeukku ja korvata se Puropeukulla, mutta enpä sitten viitsinyt.

Joku varmaan arvaakin, että olisi kannattanut viitsiä.

Puropeukku on huovuttamisen jälkeen nimittäin oikein sievä ja sopivan kokoinen. Toisin kuin Eskimopeukku. Se on vähän niinkuin pottu. Ei ihan keskellä kämmentä, mutta melkein...

Kaivoin sitten esiin sakset ja lankaa ja suoritin peukalokirurgisen operaation. Sen johdosta toisessa peukussa on nyt kaunis "leikkausarpi", mutta ainakin se on sen kokoinen, että lapasta pystyy käyttämään.

Kommentit

  1. Haa, kolme kerääkö sinä tuolloin ostit`?

    VastaaPoista
  2. Luinpa huolella, tuossahan sanotaan, että kolme kerää. Voit tuhota kommenttini tai säästää sen osoituksena heikentyneestä huomiokyvystäni (kipeenä ja kaksi huonosti nukuttua yötä taustalla)

    VastaaPoista
  3. Säästänpä sitten kommenttisi muistona. Mutta pakko myöntää, että jos olisit nyt kysynyt montako kerää ostin, olisi vastannut että kaksi. Uskon kuitenkin itse blogimerkintääni, sillä kirjoitin sen alustavasti jo vajaa kuukausi sitten, kun lapaset sain valmiiksi...

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Sana on vapaa.

Suositut tekstit