keskiviikko 1. joulukuuta 2010

Kun traktori lähtee käsistä

Homma alkoi ihan viattomasti, kun keksin tehdä kaverin pojan kolmivuotissynttärikorttiin traktorin. Oivalsin, että kuva oli melko yksinkertainen ja sain elämää suuremman valaistumisen käyttää kuvaa myös muihin tarkoituksiin. Koska käsillä sattui olemaan huopakangasta ja heijastinnauhaa, syntyi traktoriheijastin. (Ja sana "heijastin" on tässä tulkittu aika laajasti, EU:n henkilösuojadirektiivejä se ei liene nähnytkään. Kyse on siis pikemminkin taidekäsityöstä.)

Prototyyppi päätyi traktorikortin kanssa kyseiselle nuorelle miehelle ja hänen äitiään on syyttäminen siitä, että traktorituotanto on jotenkin lähtenyt käsistä. Pikaisen laskutoimituksen mukaan niitä on syntynyt muutamassa viikossa liki kolmekymmentä. Don kommentoi jossain vaiheessa, että kauheaa näpertämistä tuo homma. Käskin miehen olla vaiti ja sanoin, että katsotaanpa miten suu sitten pannaan, kun ostan traktorirahoilla hänelle oikean traktorin! (Mihin Don tarvitsee traktoria, on minulle vielä epäselvää. Toisaalta emmepä me vielä ihan ensi viikonloppuna ole John Deereä pihalle hakemassakaan...)

3 kommenttia:

  1. Vähän hienoja!
    Tietäisin heti pari pientä poikaa, joille voisin ostaa tuollaiset.

    VastaaPoista
  2. Tosi makeita traktoreita ja varmasti pikkupojille mieleisiä.

    VastaaPoista
  3. Tiina, jos oikeasti kiinnostaa, niin laita sähköpostia: kirsikka[ät-merkki]kirsikkapuisto[piste]org

    Sari, eikä vain pikkupojille, vaan myös isommille tytöille. :)

    VastaaPoista

Sana on vapaa.