Melkein ahkera
Meinasin tänään kirjoittaa gradua.
Ajattelin, että jos saisin edes osasta aineistosta kirjoitettua jonkinsorttisen selonteon, matka eteenpäin olisi helpompi.
Sitten totesin, että minua väsyttää ihan liikaa.
Ja onhan se ihan ymmärrettävää, kun vuorokausirytmini on tällä hetkellä sellainen, että nukun yksitoista tuntia ja valvon kolmetoista.
Ajattelin, että jos saisin edes osasta aineistosta kirjoitettua jonkinsorttisen selonteon, matka eteenpäin olisi helpompi.
Sitten totesin, että minua väsyttää ihan liikaa.
Ja onhan se ihan ymmärrettävää, kun vuorokausirytmini on tällä hetkellä sellainen, että nukun yksitoista tuntia ja valvon kolmetoista.
Tuo on niin totta! Itse otin välillä myös muutaman tunnin päikkäreitä superyöunien päälle. Ja mies ihmetteli, miten voi muka tarvita tuollaisia unimääriä. Mutta eipä siinä kauheasti itsellä ole sanavaltaa, jos väsyttää niin sitten väsyttää.
VastaaPoistaTuota keltaista tekstiä ei oikeen erota. Vai pitäisikö sen olla muun väristä?
VastaaPoistaNelly, päikkäreistä olen onneksi päässyt eroon (toistaiseksi), vaikka ne kyllä välillä houkuttelisivat...
VastaaPoistaHanna, ka minäpä vielä vähän säätelen keltaista...
Nauti pitkistä unista. Mua vaivaa unettomuus ja heräilen öisin. Loppuraskauden riemuja..
VastaaPoistaHaa, eli loppuraskaudesta mulla on siis hyvää aikaa kirjoittaa se gradu! :)
VastaaPoistaJos vaan löydät hyvän asennon, missä voit sitä tehdä.. Ja mä en ota vastuuta siitä, jos et olekkaan loppuraskaudesta hyvässä gradun teko vireessä.. Mä en todellakaan käytä tätä omaa valveillaoloaikaani järkevästi.
PoistaNo, toivossa on hyvä elää... :) Asennon löytyminen voi tosiaan olla ongelma, kun se tuntuu olevan sitä jo nyt. Se asento mikä minusta on hyvä, on aika harvoin Idun mielestä hyvä...
VastaaPoista