Pientä pyykkiä
Tänään kävimme rakenneultrassa ja siellä Itu heilutteli iloisesti käsiään. Sukupuolta emme halunneet tietää ja sen verran hämäriä kuvakulmia oli ruudulla, että ei se vahingossakaan käynyt ilmi. Olen myös vihdoin tullut siihen tulokseen, että satunnaisesti mahassa tuntuvat kuplahdukset ovat Idun liikahduksia. Toissayönä meillä taisi olla ensimmäinen kommunikaatiohetki, sillä kahdesti mahaa silittäessäni sain vastaukseksi melko selkeän muksauksen. Myös Don väittää tunteneensa Idun polskaamisen eilen illalla, joten kai sitä on vihdoin alettava uskoa, että mahan rasvakerroksen alla piileskelee joku.
Liikuskelut ja pienten vaatteiden pesu oli ihan parasta ennen synnytystä. <3 Silittäminenkään ei tuntunut tuskaiselta, kun riitti yksi raudan painallus vaatetta kohti ja oli siliää. :)
VastaaPoistaSilittäminen voi olla meikäläiseltä vähän liikaa vaadittua... Vaikka mistä sitä tietää miten tässä vielä menee sekaisin. :)
VastaaPoistaIhanaa pikku pyykkiä! <3 Muistan miten tohkeissani olin ensimmäisellä kerralla. Nyt tämä neljäs odotus on jäänyt muuton ja remontin jalkoihin. Mutta nyt on sentään minullakin pestyt vaatteet vauvaa odottamassa kaapissa.
VastaaPoistaVoin hyvin kuvitella, että neljäs kerta ei ole enää ihan yhtä jännittävä kuin ensimmäinen. :)
VastaaPoistaKyllä tää jännittävää on nytkin, mutta asiaan ei pysty keskittymään niin kuin ensimmäistä odottaessa. Eli nauti nyt. Kyllä se eka raskaus on ainutkertainen!
PoistaJos sanamuodon "huikeat kolme vaatetta" on tarkoitus ilmaista, että se on vähän, niin tunnustan jälleen, että en ostanut itse ensimmäistäkään vaatetta ennen kuin jälkeläinen oli ollut maailmassa jo monta kuukautta.
VastaaPoistaNiin, eipä mun olisi tarvinnut tosiaan noita kolmeakaan ostaa kun niitä vaatteita on jo kertynyt... Että ymmärrän ihan hyvin miten olet vaateostoksilta välttynyt. :)
VastaaPoistaSöpöjä kuoseja! Ja hauskaa että saatte pukea pikkuisen sitten oikein vintage-vaatteisiin. :)
VastaaPoistaSöpöillä kuoseilla olen juuri oikeuttanut omat vaateostokseni. :) Onhan se ihan hauskaa, että noilla vanhoilla vaatteilla tulee vähän sellaista jatkuvuutta.
VastaaPoistaIhanaa aikaa : D
VastaaPoistaMuistan kanssa, kun pesin ensimmäistä kertaa pientä pyykkiä ennen lapsen syntymään. Se oli jonkinlaista terapiaa tai asiaan totuttelu. Kohta se peseminen ei olekaan enää niin jännää...
VastaaPoistaRouva Kiljunen, onhan se ensimmäinen tosiaan aina ensimmäinen ja kaikki todellakin ihan uutta.
VastaaPoistataru76, joo ja hyvin jännittävää myös. :)
HannaK, nytkin se tuntui lähinnä oudolta, että miten voi olla näin pieniä vaatteita ja eihän näistä saa täyttä koneellista millään. :)