Olisihan Köpiksessä ollut kuvattavaa vaikka kuinka, mutta jotenkin sitä ihminen häkeltyy uutuudenpaljouden edessä eikä tiedä mitä kuvaisi. Sitten on vielä se uupumus, joka iskee kun yrittää nähdä koko kaupungin yhdellä kertaa. Henkinen uupumus ja ihan fyysinenkin, kun yrittää tarpoa kilometritolkulla uusia ja ihmeellisiä katuja.
Yllättävän paljon silti neljässä päivässä ehtii nähdä.
Kivoja kuvia taas kerran :) Ja mitäpä siellä näkyikään, isoäidin neliöitä, näinköhän niitä tehdään ympäri maailman. Köpis oli sit ihan erilainen kuin se jossa silloin joskus ammosena aikana kävimme, olet nähnyt nyt monenlaista Tanskaa.
VastaaPoistaHahaa, huomasitko että mun blogissa oli lauantaina kuva noista ihan samoista värikkäistä taloista? :D
VastaaPoistaInari, heh melkein on sama kuva molemmilla. :)
VastaaPoista