Kaikki sateenkaaren värit (ja vähän muitakin)
Päivälleen kaksi kuukautta sitten ryhdyin virkkaamaan jämälangoista ruutuja. Joista sitten aloin sommitella peittoa. Noh, matkan varrella saatoin ehkä hiukan ostaakin lankaa, mutta pääosin mukana on vain jämälankoja. Ruutuja syntyi kahdeksankymmentä ja äsken juuri päättelin viimeiset langanpätkät. Harmi, että tämän talven pakkaset taitavat olla jo takana, enkä voi kietoutua sohvalle peiton alle lämmittelemään. Ehkä voin kesällä ulkoiluttaa sitä vaikkapa piknik-alustana.
Kriittiset mitat. Painoa peitolla on himppua vaille 1,5 kiloa. Leveyttä löytyy 120 cm ja pituutta 165 cm. Materiaalina pääosin Seitsemää Veljestä, tosin mukana on myös kattava kokoelma kaikkia epämääräisiä langanpätkiä, joiden alkuperä ja laatu ovat hämärän peitossa.
Osan langoista olen itse värjännyt muinoisina vuosina kera H:n ja M:n. Kaikki keltaiseen vivahtavat on värjätty kasviväreillä ja vaaleanpunaiset puolestaan Kool Aideilla. Itse asiassa noista langoista koko projekti alkoikin. Niille kun ei oikein mitään muuta käyttöä tuntunut löytyvän.
Värien sommittelu on ollut kaukana kaikista taiteen säännöistä, vaikka loppumetreillä keksinkin ihan toimivan logiikan sommitteluun. Osa neliöistä on valtavan kauniita, osa järkyttävän rumia. Yhdessä ne kuitenkin tuntuvat muodostavan ihan sievän lopputuloksen.
Olen enemmän kuin hämmästynyt siitä, että sain tämän peiton valmiiksi. Ja vieläpä näin lyhyessä ajassa! Nyt on vähän sellainen tunne, että pitäisi lopettaa kun on huipulla. Ja saattaapa olla, etten ihan heti toista samanlaista ryhdy väsäämään. Mikä tarkoittaa, että reilu vuosi sitten isoäidinneliöistä aloittamani peitto saa edelleen odotella kaapin kätköissä...
Kriittiset mitat. Painoa peitolla on himppua vaille 1,5 kiloa. Leveyttä löytyy 120 cm ja pituutta 165 cm. Materiaalina pääosin Seitsemää Veljestä, tosin mukana on myös kattava kokoelma kaikkia epämääräisiä langanpätkiä, joiden alkuperä ja laatu ovat hämärän peitossa.
Osan langoista olen itse värjännyt muinoisina vuosina kera H:n ja M:n. Kaikki keltaiseen vivahtavat on värjätty kasviväreillä ja vaaleanpunaiset puolestaan Kool Aideilla. Itse asiassa noista langoista koko projekti alkoikin. Niille kun ei oikein mitään muuta käyttöä tuntunut löytyvän.
Värien sommittelu on ollut kaukana kaikista taiteen säännöistä, vaikka loppumetreillä keksinkin ihan toimivan logiikan sommitteluun. Osa neliöistä on valtavan kauniita, osa järkyttävän rumia. Yhdessä ne kuitenkin tuntuvat muodostavan ihan sievän lopputuloksen.
Olen enemmän kuin hämmästynyt siitä, että sain tämän peiton valmiiksi. Ja vieläpä näin lyhyessä ajassa! Nyt on vähän sellainen tunne, että pitäisi lopettaa kun on huipulla. Ja saattaapa olla, etten ihan heti toista samanlaista ryhdy väsäämään. Mikä tarkoittaa, että reilu vuosi sitten isoäidinneliöistä aloittamani peitto saa edelleen odotella kaapin kätköissä...
Oh, kunnioitettava saavutus, katselemme ihmeissämme.
VastaaPoistaTosi hieno. Taitaa olla muutama samanlainen pala, yritin katella. Onko siellä joku lempipala?
VastaaPoistaMiul toinen alavasemmalta, ja syytä ei ole vaikea arvata, vai mitä?
Hanna, ihmeissäni olen minäkin. :) Kai sitä on tulossa vanhaksi, kun riittää pitkäjännitteisyyttä tämmöseen.
VastaaPoistaMellu, aika yllättävä lempparineliö... :) Kaikki neliöt taitaa olla ihan uniikkeja, muutamassa on kyllä aika lähelle värit.
Kauniit lämpimät värit! Kyllä jämälangoistakin voi olla iloa!
VastaaPoistaIhana! Haluan samanlaisen! Kai teet? Maksan langat toki... krhm... miten niin ahnetta ja pihiä... ;)
VastaaPoistaKun sain täkin valmiiksi, oli Donin ensimmäinen kysymys: "myytkö satasella?". En luvannut myydä satasella, enkä vielä ehkä kahdellakaan. :)
VastaaPoistaKylläpä sulla on ollut vauhtia tuon peiton kanssa. Mutta on se kaunis!
VastaaPoistaVauhti on ollut suorastaan pelottava! :)
VastaaPoista