110/365 Hemmottelupäivä
Aamulla maa oli valkoinen ja satoi räntää. Se jäi onneksi Edenin ulkopuolelle. Tunnin kärsin ihanaa tuskaa vieraan miehen käsissä, mutta nyt pää taas kääntyy. Ainakin hetken aikaa. Allasosastolla oli väljää ja Donin kanssa taannuimme lapsiksi vesiliukumäessä. Avannossa en ole koskaan käynyt, mutta kymmenen minuuttia kestin ulkoaltaan viidessätoista asteessa. Ensimmäisenä poistunut joutui tarjoamaan lounaan. Nyt seinän takaa kuuluu vaimeaa kuorsausta. Martti-fasaani juoksentelee ulkona ja huhuilee seuraa itselleen. Minä yritin järjestää valokuvia, mutten osannut päättää teenkö se Adoben Bridgellä vai Canonin ZoomBrowserilla, joten en tehnyt kummallakaan. Pakatakin pitäisi. Kastella basilikan taimet ja toivoa, että ne ovat hengissä vielä kun tulemme takaisin.
Ulkoaltaaseen en ole koskaan uskaltautunut, joten kovasti kunnioitan ja ihailen suoritustasi!
VastaaPoistaVoi Martti parkaa... löytäisi nyt jonkun heilan itselleen, tässähän on pääsiäinen ja kohta vappukin, ettei siis yksin joutuisi olemaan. (Liikaa Avaraa Luontoa tainut tulla katsottua :D )
Muista pakata ainakin kaksi villapuseroa mukaan, niin minä aina teen. Ihan sama, mihin menee, vilu voi tulla, joten pakkohan niitä villapuseroita on mukaan ottaa (ja tuoda ne kotiin käyttämättöminä). Mukavaa lomaa! :)
Oi, miten ihana päivä teillä on ollut.
VastaaPoistaAvantouinti on niin parasta mitä tiedän.
Oikein hyvää pääsiäistä!
Pauliinalotta, minä teen aina sen virheen, etten ota niitä villapuseroita mukaan. Niinkuin en nytkään. Luotan liikaa sääennusteisiin, jotka aina povaavat hellettä. Onneksi äidiltä voi aina tarvittaessa lainata jotain.
VastaaPoistaSari, avantoon en ihan vielä uskalla. Joku raja sentäs! :) Kivaa pääsiäistä sinullekin!