13/365 Teenjuonnin vaikeus
Teestä pidän, mutta sen juominen kylässä on jotenkin tuskastuttavaa. Tuntuu kuin vaatisin erityiskohtelua, sillä useimmiten muut juovat kahvia. Sitä paitsi teepussien (tai niiden teelehtiä sisältävien mollukoiden) lilluttelu ja puristelu, kylmän veden lisäily ja kaikki se askartelu, jota teenjuonti edellyttää, on jotenkin vaikeaa.
Kotona keitän usein pannullisen teetä. Lähes yhtä usein muistan pari kolme tuntia myöhemmin tehneeni niin. Siinä vaiheessa tee onkin jäähtynyt sellaiseksi, että sitä voi lipittää ihan helposti.
Kuuluu muuten myös minun inhokkikysymyksiini. Ja sitten se jatko: "Etkö sä juo lainkaan kahvia?", varsinkin kun aina töissä sekoittelen itselleni teetä, toisten kaadellessa kahvia. Kerronkin aina juovani kahvia vain konjakin kanssa ja se yleensä vähentää kysymysten määrää.
VastaaPoistaTuo olikin muuten hyvä pointti tuo konjakki! Yritänpä muistaa itsekin sanoa seuraavan kerran samoin. :)
VastaaPoistaJuuri näin! Ja ne loputtomat kysymykset ja pahoittelut: "Anteeks, mutta meillä ei ole kuin pussiteetä/Liptonia" "Käyhän sulle tämä ja tämä ja tämä?"
VastaaPoistaJa vedenkeittimellä ei ikinä saa yhtä hyvää teetä kuin kuvassasi näkyvällä teenkeittimellä. Mulla on samanlainen.
Tuo kahvikysymys on itselleni tuttu. Sanon aina, että teetä. Mutta jos siitä on vaivaa, niin sitten otan kahvia. Isäntä/emäntä on aina päästettävä helpommalla..:P
VastaaPoistaMiksi sinä Kirsi filtteröit nuit kuvii tollee?
VastaaPoistamarko77, aina ne eivät vaan halua päästä helpommalla. :)
VastaaPoistaHanna, no siks tiätty ku sit niist tulee sellasii hienoi ja taiteellisii ju nou... Ja siksi, kun muuten en pääse Photarilla leikkimään. Pitää taitoja yllä. Tai kasvattaa niitä. Tai jotain.
Villasukka, tuo teenkeitin on tosiaan ihan paras!
VastaaPoista