Patalappuja
Lankavaraston tyhjennys jatkuu epätoivoisilla virkkausyrityksillä, patalappuja nyt tarvitsee aina. Ja jos ei muuta, niin niillä voi riivata sukulaisia. Mistä syystä olikin kätevää mennä naimisiin, koska nyt on isompi suku, jolle syytää aikaansaannoksiaan...
Vasemmanlaitimmainen on tehty pääosin Tennesseestä ja kaksi muuta Samoksesta. Neljännelle patalapulle kävi siinä mielessä köpelösti, että siitä ei koskaan tullut patalappua, vaan kesähattu ystävälleni Versaalille. Jostain oudosta syystä en tosin tullut ottaneeksi siitä kuvaa, mutta hieno se on kuitenkin.
//
I've been crocheting few potholders. Just to get rid of my way too huge yarn stock.
I made fourth potholder too but something very strange happened to it and eventually it transformed to a cap which I gave to my very dear friend.
Oi, mä tykkään noista! Miksei kukaan virkkaa mulle patalappuja, minä vaan kysyn! Itse en siis virkkaa, koska en vaan tee käsitöitä, osaan (ehkä vielä, en tiedä), mutta en tykkää tehdä, kun ummikkovasenkätisenä opetettiin kutominen ja virkkaaminen oikeakätisesti, ei vaan ole luontevaa.
VastaaPoistaEli pistäpä myyntiin, mie ostan ainakin, kun on tollasia kivoja värejäkin. Pipoa en tarvitse, kiitos vaan! :)
Noh, jos hinnasta sovitaan niin kaikkihan on kaupan. :) Ei kun ihan oikeasti, tuo keskimmäinen män omaan käyttöön, mutta kaksi muuta ovat vielä vapaina. Eli jos oikeasti kiinnostaa niin laitapa viestiä osoitteeseen kirsikka (at) kirsikkapuisto piste net
VastaaPoistaVoi miten ihanan värisiä!
VastaaPoistaEiks vaan ookin. Melkein kuin karkkeja. :)
VastaaPoista