56/365 Kevättä kyökissä
Olen halajannut kyökkiimme elikkäs ruokailuhuoneeseemme keltaisia verhoja. Yllättäen, kun nyt kerran se keltainen hulluus on päällä... Tänään vastaan tuli Vallilan keltainen Kukkameri-kappa, joten pakkohan se oli mukaan ottaa. Ensivaikutelma oli kyllä sellainen, että vituralleen meni. Nyt silmä on jo pikkuhiukkasen tottunut ja ihan kivalta tuo loppujen lopuksi taitaa näyttää.Lopullisen tuomion antanevat Donin vanhemmat, kunhan jossain vaiheessa iltaa näille leveysasteille pääsevät.
Minusta näyttävät mukavan raikkailta ja kuitenkin näyttäviltä.
VastaaPoistaSamaa mieltä alan olla kanssasi Zelda. Alkujärkytys vain oli suuri tummanpunaisten sivuverhojen jälkeen. :)
VastaaPoistaKaunis keltainen sävy ja ihanat valkoiset kukat, tuli omenpuun kukat mieleen. Keltainen on noin 15 vuoden boikotoinnin jälkeen alkanut näyttää taas mukavalta, pieninä annoksina.
VastaaPoistaEdellisen postauksen sukkapökänderit ovat aivan sikasiistit (ja sopivat uuteen kappaverhoon loistavasti!). Elin kukkeimman nuoruuteni 80-90 -luvun vaihteessa ja silloin oli joku älli, jotta sukkahousut ja pusero piti olla samaa väriä, esim. sähkönsininen pusero, musta hame, sähkönsiniset sukkahousut ja denierit olivat jotain 15, että näky ei ollut niin kiva (usein "mielenkiintoinen"), kuin näissä nykyisissä paksummissa sukkahousuissa. Itselläni oli mm. persikan (!!!) väriset sukkahousut ja kiiltävä periskan värinen paitapusero yhdistettynä mustaan hameeseen ja mustiin kenkiin... en ole oikein siitä koskaan toipunut. :D
Pauliinalotta, tuo juuri onkin pukeutumiseni perusta, että sukkahousut sointuvat verhoihin. :)
VastaaPoistaOnneksi oli 80-90 -lukujen vaihteessa vielä niin nuori, että pystyn kuittaamaan mm. musta-neonvihreäraitaiset collegepuserot ja mustilla tähdillä koristellut neonpinkit housut sillä...
Ymmärrän kyllä, ettet ole toipunut. Ja iloksemme palannut persikan väri muodissa varmasti kääntää puukkoa haavassa kivasti. :\
Hienoa, että ymmärrät pukeutumisen periaatteen: ehtoisa emäntä sävyttää puketumisensa kodin verhoihin ja muihin väreihin. ;) Ongelmaa voi "hieman" tuottaa, mikäli kotona on useampia värejä eri huoneissa. Noh, e.e. ratkaisee tuon varmasti jotenkin näppärästi: a) vaihtaa sukkikset eri värisiin b) vaihtaa jonkun muun vaatteen, joka on sukkisten vaihtoa helpompi c) tulee järkiinsä ja lakkaa olemasta e.e.
VastaaPoistaIhanaa, että ymmärsit väritraumani. Kyllä minä pastellivärejä ihan kestän ja joistain pidänkin, mutta tuo persikan paluu on aika karmeaa katsottavaa ja vielä pahempi on persikan ilkeä pikkuserkku eli lohenpunainen! Kunpa koskaan milloinkaan tuo sävy ei tekisi paluuta vaatetukseen, tai yhtään mihinkään mieluiten.
Iloitse siitä, että olet nuorempi ja et ole joutunut kokemaan aikuisena esim. 90-luvun vaatteita ja värejä tai ajan hittimusaa (hyvääkin musaa silloin tehtiin, mutta radiossa se soi vähempi). Tosin ysäri tekee - tai on jo tovin kai tehnyt - paluutaan mm. olkatoppausten ja muidenkin "herkkujen" osalta, joten pääset halutessasi osallistumaan tuohon "muodin luojien järki katosi" -vuosikymmeneen. :D
Pukeutumisongelma on helppo ratkaista. Keittiössä on tällä hetkellä keltaista, olohuoneessa vihreää, makuuhuoneessa liilaa ja joka huoneessa vähän punaista. Samat värit löytyvät onneksi vaatekaapistanikin. :)
VastaaPoistaPersikka ja lohenpunainen ovat värejä, jotka sopivat tiettyihin paikkoihin. Kuten persikoihin ja loheen. Muualla ne ovatkin sitten aika kyseenalaisia...
Kaunis verho!
VastaaPoista