Muutamana kylmimpänä yönä olen joutunut turvautumaan äidin neulomiin villasukkiin. Tuntui kuitenkin, ettei perinteinen seiskaveikka tai nalle pidä varpaitani tarpeeksi lämpimänä. Siksi jouduin itse ensimmäistä kertaa puoleentoista vuoteen kaivamaan sukkapuikot esiin ja hankkimaan kaksi kerää keväisen vihreää Sandnesin Alpakkaa. Muutamassa illassa syntyivät nämä unisukat, jotka viime yönä jo todistivat toimivuutensa. Tein ensimmäistä kertaa sukat kärjestä alkaen, mainio ohje löytyy
täältä. Kantapäästä saattoi joku vaihe jäädä välistä, mutta ei se menoa haittaa...
Kaunis väri ja lämpimiltä näyttävätkin!
VastaaPoistaOikein lämpimät ne ovatkin. Koko on tosin numeron pari liian suuri, mutta eivätpähän ainakaan purista.
VastaaPoistaKäyn usein kurkkimassa kuviasi ja joko hihittelen tekstejäsi tai muuten vaan pääsääntöisesti pidän niistä, joten lienee aika liittyä lukijaksi ja kommentoidakin välillä, eikä vain kurkkia.
VastaaPoistaSaako liittyä, vaikkei mr. Williams olisikaan maailman ihkuin itsestä ja itsestä taas Zen Cafella on monia hyviä biisejä? (ei tosin ne, jotka olivat siinä 30 biisin soittolistassasi, mutta muita on, vannon!) Meillä kaikilla on kuitenkin nämä pimeät puolemme, minä pidän Putroa hyvännäköisenä, kyllä, näin siis todella teen ja ihan nimimerkin suojissa sen kerron! :D
Pauliinalotta, tervetuloa vaan lukijaksi! En ihan täysin ymmärrä sitä, että joku ei tykkää Robbiesta vaan ihkuttaa Zen Caféta ja Putroa, mutta kai se on hyväksyttävä ettei tämä ole täydellinen maailma. ;)
VastaaPoista