torstai 23. tammikuuta 2014

Elämänvaihe



Tiina suri älyllisyyden vähentymistä lisääntymisen myötä.

Pelko on ihan aiheellinen, mutta myös ymmärrettävä. Kun elämä kutistuu vaipanvaihdon ja imetyksen vuorotteluksi, niin eihän siitä hirveän raflaavia blogikirjoituksia saa aikaiseksi. Niin ihanaa kuin se (no ei ehkä vaipanvaihto ja imetys, mutta vauva itsessään) onkin, niin kyllä se vähän kyrsii itseäkin. Onhan se masentavaa, että ennen niin ihanilla valokuvilla ja mukanokkelilla kirjoituksilla täytetty blogi muuttuu avautumisiksi ruumiintoiminnoista. Masentavaa on myös se, että aviomiehen kotiin tullessa minulla ei ole muuta jännittävää kerrottavaa kuin se, mihin/miten/montako kertaa vauva on kakannut/pissannut/puklannut. Hyvin romantillista.

Mutta kai tämä on semmoinen elämänvaihe, jossa on hyväksyttävä, että järjestelmäkamera nyt vaan jää kotiin ja upeista talvimaisemista saa kuvia korkeintaan kännykkäkameralla. Se vaihe jossa jo bloggaaminen itsessään on suuri saavutus, sillä päivän älyllisin keskustelu käydään vauvan kanssa hoitopöydän äärellä, kun rallatellaan hei hei vaippa, nyt me vaihdetaan se. Vaihe, joka kasvattaa kärsivällisyyttä ja tekee minusta paremman ihmisen.

Taikka sitten ei.

Lopuksi voin ilokseni kertoa jotain ihan muuta. Nimittäin eilisellä päiväkävelyllä päädyimme Itusen kanssa vihdoinkin lähileipomoon. Matkaa on alle kilometri, vaan eipä ole koskaan aiemmin siellä tullut käytyä tämän kolmen ja puolen vuoden aikana, jonka olen näillä kulmilla asunut. Mukaan tarttui pari pussia sämpylöitä sekä laskiaispullia. Vaarallinen paikka. Päiväkävelyt saattavat tästä lähtien ollakin varsin lihottavia kokemuksia.

10 kommenttia:

  1. Tarkalleen ottaen MINÄ en kyllä sanonut älyllisyyden vähentymisestä mitään. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoitit kuitenkin. :)
      Mutta kato nyt, ei oo luetun ymmärtäminenkään mulla enää samalla tasolla kuin ennen.

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Minun kielenkäytössäni on.

      Poista
    2. Ihanalta kuulostaa tuo lähileipomo! :) Ja muu osa tekstistä kuulostaa liiankin tutulta. Ja sitten, kun tätä aikaa tulee vielä ihan varmasti kaipaamaan.

      Poista
    3. Juu, lähileipomo pitää ihmisellä olla. Kunhan vaan sitten vielä jaksaa siellä käydäkin... :)

      Poista
  3. Kirjoituksesi ovat ihania, ei vauvan tuottamat 'tehtailut' ja kaikki muu arki, jonka niin ihanasti haluat jakaa ja ennen kaikkea rakkaasi kanssa ole mitenkään vähäpätöistä( voin kyllä lisätä että en ehkä halua itse kaikkea ainakaan haistaa noista niin suloisen lapsen tuotoksuista...onneksi tämä netti on siitä niin hyvä ettei hajut välity)
    Kirjoita vain, kaikki kyllä luetaan!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, kiitos ihanasta kannustuksesta! :)
      Ihan kaikkia haisuja en kyllä itsekään tahtoisi aina haistaa.... :D

      Poista
  4. Tuttu leipomo, mummolani on alle kilsan päässä ja tuola käydään aina leivät ja pullat! Nyt rupes tekee mieli niitä ruissaämpylöitä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hitsi, tiesin että jotain jäi ostamatta. Ruissämpylät. Ei voi olla pahoja! :)

      Poista

Sana on vapaa.