Paikka maailmassa
Fyysisesti ehkä kyllä, mutta en ajatuksissani.
Olen aina mieluummin huomisessa, ensi kesässä, viiden vuoden päässä.
Monesti se on ihan hauskaa, mutta usein myös kuluttavaa.
Nyt kun gradu, henkisesti eniten Pohjois-Suomeen sitova asia, alkaa olla loppusuoralla (oikeasti loppusuoralla) huomaan taas liihottelevani eteenpäin.
Mitä sitten kun gradu on valmis ja olen taiteen maisteri?
Sitten minulla vihdoin olisi aikaa paneutua toiminimeeni.
Sitten "mikään" ei pidättelisi Oulussa (paitsi ehkä Donin työ).
Mutta minne me menisimme?
Olen niin kauan ollut poissa kotoa, etten tiedä mikä koti on. Tai missä edes haluaisin sen olevan.
Tiedän, etten tahdo jäädä Ouluun. En etenkään tähän väliaikaiseen ja epäkelpoon asuntoon. Paluu Imatralle tuntuu nostalgiselta, mutta en minä usko, että siellä pystyisi enää elämään. Tuntuisihan se jotenkin myös luovuttamiselta. Että yritin lähteä, mutta ei siitä mitään tullutkaan.
Opiskelukaupunkina Rovaniemi oli mitä parhain, mutta en kestäisi sen talvia loputtomiin. Helsinkiin (=Lahden eteläpuoli) minä en tahdo, en, vaikka siellä on monta ystävää. Siellä on aina niin kiire. Siellä on kaikki niin lähellä, että realiteetit helposti unohtuvat. Lahti oli hyvä paikka. Sitten lopulta. Se ehti jo tuntua kodilta, mutta olisiko se sitä enää, jos sinne palaisi.
Hankalaa on sekin, että puolet minusta haluaisi asua kerrostalossa keskellä kaupunkia, puolet vanhassa maatalossa metsän keskellä. Että ota siitä nyt sitten selvää.
Saatika vielä siitä, mitä perheemme toinen päätösvaltainen jäsen haluaa.
Miten sinä olet löytänyt paikkasi maailmassa? Ja onko se paikka semmoinen, mihin olet tyytyväinen?
Miksi ette jäisi Ouluun? Kyllä Oulusta voi löytyä koti myös Taiteen maisterille.
VastaaPoistaVarmasti löytyisi paikka. Mutta jotenkin en vaan ole kotiutunut tänne. En, vaikka täälläkin on ihania ihmisiä. ;) Ehkä se johtuu siitä, että olen alunperin tullut tänne sillä ajatuksella, että tämä on vain väliaikainen asuinpaikka.
PoistaKiitos vihjeestä, nyt minäkin hain kivemman Instagram-widgetin omille sivuilleni :)
VastaaPoistaEipä kestä. :) Minäkin vasta hoksasin, että tommoisen voi laittaa.
PoistaMinulla se vanha tyrkkäs rumia ja ikäviä mainoksia. Tää on paree
VastaaPoistaTulimme miehen opiskelujen vuoksi Turkuun, itsekin opiskelin täällä ja täältä saimme töitä. Tänne siis jäimme. Syksyllä tulee 30 vuotta täyteen. Miehen työttömyysaikana mietimme muuttoa, mutta kun lasten kaverit olivat täällä, päätimme jäädä. Mies vain aloitti työt Helsingissä ja kulkenut tätä väliä jo vuosikaudet. Välillä täällä töissä, välillä Hesassa. Tämä sopii meille. Lapset lähtevät pikku hiljaa ja me jäämme.
VastaaPoistaNoinhan se monesti menee. Syystä tahi toisesta muutetaan jonnekin ja sitten onkin mennyt monta vuosikymmentä. :)
PoistaKiire on itse aiheutettua. Muutatte Kauniaisiin, kas tässä http://www.kauniainen.fi/asuminen_ja_ymparisto/kaavoitus_ja_maankaytto/tontit_ja_kiinteistotoimitukset/myytavat_tontit
VastaaPoistaHesassa on hyvä yrittää elää!
On tontteja Kauniaisissa ja sitten on taloudellisia realiteetteja. Ne niin kovin harvoin kohtaavat.
PoistaMinä löysin paikkani Kanta-Hämeessä näin:
VastaaPoistaOlin valmistumassa opiskeltuani ja asuttuani Raumalla viisi vuotta. Rauma oli ihana paikka, mutta se tyhjeni opiskelun jälkeen kaikista ystävistä (tai no yksi jäi), eikä siellä ole helppo löytää töitä, johtuen siitä opiskelijoiden tulvasta.
Olen syntynyt Tampereen kupeessa, eikä senkään seudun työtilanne näyttänyt hyvältä. Siispä laajensin ympyröitäni. Löysin työpaikan, joka oli enintään tunnin matkan päässä monesta tärkeästä ystävästä ja perheestä. Ekstrana sukulaisia ihan vieressä, joten tämä uusi paikka oli myös lapsuuden kesiltä tuttu.
Sittemmin tuli vakipaikka ja oma koti tällä kylällä, josta on todellakin tunnin matka niin Helsinkiin, Tampereelle kuin Lahteenkin. Vielä tarkemmin oma koti on pellon reunassa kuitenkin taajaman puolella, eli kunnallistekniikka toimii, mutta ikkunasta näkyy maaseutu :) Minulle sopiva paikka!
Toivon, että paikkasi/paikkanne löytyy. Kotiutuminen on joskus ihan pienistä jutuista kiinni - tai sitten niistä elämää suuremmista.
Vau, olet kyllä onnistunut sijoittamaan itsesi aika ihanteellisesti. Tunnin matka "suurkaupunkien" rientoihin on kyllä semmoinen, minkä jaksaa vielä helposti tehdä. Etenkin, jos pääsee vielä sinne maaseudun rauhaan välillä lepäämään. :)
PoistaLuulen, että mulla se kotiutuminen on aika pienistä asioista kuitenkin kiinni. Mutta eiköhän se oikea paikka vielä löydy!
Minä muutin miehen perässävastentahtoisesti Lahteen. Sitten raskaana ollessa muutettiin Hollolaan, joka oli ihana paikka lapsiperheelle. Nyt asumme taas Lahdessa. Oikea alue on löytynyt, mutta ei vielä se koti. Lapsilla on kaverit ja koulu. Ihan hevillä ei pois muuteta.
VastaaPoistaToivottavasti kotikin vielä löytyy! Lahti on jotenkin sopivan kokoinen ja lähellä (melkein) kaikkea.
Poista