Lounasvierailulla

Tänään oli kiva aamupäivä.

Köröttelimme Idun kanssa kaupungin toiselle puolen, jossa tapasimme kaksi äitiystävää lapsineen. Lounaan jälkkäriksi veimme muassamme tosca-herukkamuffinsseja, jotka paistovaiheessa olivat aika pelottavan näköisiä. Maku onneksi oli mitä mainioin, eikä niitä jäänyt takaisin kotiin tuotavaksi vaikka Don ehti sellaista toivoakin.

Erityisen hienoa vierailussa oli se, että kerrankin sai syödä lounasta kohtuullisen rauhassa ja juoda kahvinsa ihan niin hitaasti kun tahtoi. Neljä alle nelivuotiasta viihdyttivät toisiaan äänekkäästi mutta hyvin. Toisen ystävän anoppi oli mukava bonus, sillä hän auttoi pikkuihmisiä viihtymään keskenään.

Pääsin samalla kokeilemaan onnistuisiko Idun nukkua pelkästään yhdet pitkät päiväunet. Lajitoverit kyllä väsyttivät hänet erinomaisen hyvin ja uni maistui miltei kahden tunnin ajan, mutta ei se sitten ihan nukkumaanmenoon asti riittänyt. Iloinen kuperkeikkaaja muuttui salamannopeasti pyjamaa pukiessa pieneksi huutavaksi berserkiksi ja nukahtaminenkin vei tuhottoman kauan. Taidamme siis edelleen nukkua kahdet päiväunet.