Pienissä häissä
Jos toisesta korkokengästä illan lopuksi irtoaa korko, lienee se merkki siitä, että on ollut hyvät juhlat. Näin minä ainakin päätin ja palasin suosiolla juhlapaikalta hotellille vaaleanpunaisissa reinoissa.
Muutenkaan en voi valittaa etteivätkö häät olisi onnistuneet. Juhlapaikkana toiminut Kuohun kylätalo oli upea, sain saapua paikalle Imperial Marchin tahdissa, vihkaisu kesti kaksi minuuttia ja paikalla oli viitisenkymmentä mitä parhainta ihmistä. Sekä tietysti se kaikista parhain, eli Don.
Kolttu sai kovasti kehuja ja oli juuri niin ihana kuin pitikin. Kahdesti tosin onnistuin pitseineni jäämään kiinni vanhan hirsitalon rakenteisiin, mutta ei pari ruttua mekkoa pahenna.
Kuvista kiitos ainakin kaasoille ja Versaalille. Virallisen potretin on ottanut valokuvaaja Ari Nurmela.
Onnittelut teille!!
VastaaPoistaPaljon kiitoksia!
PoistaSuuren suuret onnittelut teille! :)
VastaaPoistaVoi onnea! Ja Miten kaunis puku vau! Mäkin olen sanonut kaikille, että mun puku ei tuu olemaan ainakaan valkoinen! Todella kaunista muutenkin!!
VastaaPoistaKiitos! Olen kyllä tyytyväinen pukuvalintaani. Kerran kokeilin valkoista ns. "oikeaa" hääpukua ja se oli ihan kauheaa. :)
PoistaONNEA!!! :D Kaunis puku ja morsian!
VastaaPoistaKiitos paljon, Anonyymi! :)
VastaaPoistaHuhhuh kun piti kahlata pitkälle että löysin hääjuhlan. Anteeks etten ole käyny Ja IHAN hirveästi onnea. Puku on tosi nätti ja reinot on parhaat:) Todella hyvä idea se villasukkien kutominen kaasoille ja sulhopojille.
VastaaPoistaKiitos, kiitos, kiitos Henrietta! Villasukkia tarttee aina, ei voi mennä ihan hukkaan. :)
VastaaPoista