torstai 13. lokakuuta 2011

Epäonnistumisen päivä

Töistä lähtiessä soitin Donille pikaisen puhelun, että nyt passaa tulla minut autolla noutamaan. Don pisti puhelimen taskuun ja minä omani käsilaukkuun.

Neljäkymmentäkahdeksan (48) minuuttia myöhemmin vihdoin hiffasin, ettei meistä kumpikaan muistanut painaa punaista luuria.

2 kommenttia:

  1. Miullekin sattu alkoviikosta samal tavalla, no eikös E mielenkiinnolla kuunnellut kun meikäläinen autolla ajeli :)

    VastaaPoista
  2. Haha! :) Vissiin geeneissä sitten tämäkin.

    VastaaPoista

Sana on vapaa.