Keltaista ja mustaa

Tammikuu on mennyt äkkiä. Liiankin.
Vaikka tuntuu, etten hetkeäkään ole ollut aloillani, niin paljon on jäänyt tekemättä tai on vielä vaiheessa. Monet asiat ovat edistyneet, toiset eivät ihan niin paljon kuin olisin toivonut.

Ja liian usein olen jämähtänyt sohvan nurkkaan neulomaan. Syytän siitä ainakin Muita ihania -blogin Talvisukkaa ja sitä, että joku päätti neuloa niitä kaksi paria kerralla... Sukkakuvia on kuitenkin tiedossa myöhemmin ja tuossa yllä ovat jo alkukuusta valmistuneet pipo ja lapaset, jotka neuloin Garnstudion Drops Nepal-langasta. Pehmoista ja lämmintä.

Kun pipo oli valmiina, peljästyin, että tulin vahingossa neuloneeksi Kärppä-pipon. Onneksi niin ei kuitenkaan ollut, eikä se ole SaiPa-pipokaan, vaikka se olisi vähemmän peljästyttävä vaihtoehto. Päätin, että pipon väritys on haamu jostain kaukaa lapsuudesta ja isän jääpallojoukkueen, PaSa Bandyn, väreistä.

Pysyäkseni vielä hetken ajatuksellisilla luistimilla, on pakko kertoa, että Itu on kovasti innostunut luistelusta. Tai "luistelusta". Kahdesti hän on jo isin kanssa päässyt jäälle ja hauskaa on ollut tätsyn ostamilla kirppariluistimilla. Eihän Itu toki itsekseen niillä pystyssä pysy, mutta kiva on kainaloista roikotettunakin viilettää jäätä pitkin.