Jaffaa, ryynejä ja maalaustaidetta

Porokarnevaalien oheismarkkinoilta tuli puolivahingossa ostettua neljä kiloa Tyrnävän Myllyn tuotteita. Viikko sitten puurovastaavamme testasi kaurahiutaleita ja tänään vuorossa olivat kauraryynit. Pakko myöntää, etten ole parempia puuroja eläissäni syönyt! (Samallahan minulle myös selvisi ryynien ja hiutaleiden ero, sillä jostain syystä olen erheellisesti kutsunut kaurahiutaleita aina kauraryyneiksi. Taidan syyttää äitiä tästä.)

Taannoin tuli myös hankittua "ruokasaliin" Jaffa-verho. Pakkohan se oli ostaa, kun halvalla sai. Jo ennen verhohankintaa olin keksinyt, että seinälle pitää saada keltainen taulu. Luomisen tuska oli luonnollisesti suuri, mutta ainakin omaan silmään lopputulos istuu. Eikä taulukoukunkiinnittäjäkään ole suuremmin valittanut. Maalaaminen tosin saattaisi olla monin tavoin hiukan helpompaa, jos sitä tekisi vähän useammin kuin kerran kolmessa vuodessa...