Nälkätaiteilija luojan armosta

Koin juuri hämmentäviä hetkiä entisen työpaikkani kahvihuoneessa. Esittelin siellä kaverilleni croquis-piirustuksia ja naapuriorganisaation johtaja intoutui tiedustelemaan, saisiko niitä ostaa. Kaikkihan on kaupan kun hinnasta sovitaan, joten kaksi piirustusta jäi sille tielleen. Menivät ehkä halvalla, mutta jostainhan sitä on aloitettava ja olivathan ne sentään ensimmäiset työt, jotka olen ikinä myynyt. Siis muille kuin sukulaisille.

Lähtiessäni vitsailin, että nyt olen sitten oikea nälkätaiteilija ja kotiin on mentävä kaupan kautta, kun kerrankin on rahaa ruokaan. En sentään ostanut sisäfileetä juhlan kunniaksi, vaikka mielessä kävi.