Puutteita koodissa
Joskus sitä tuntee itsensä vähän omituiseksi.
Kuten vaikkapa silloin, kun tajuaa pitävänsä rapsahtavasta äänestä, jonka imuri pitää imaistessaan pikkukiven sisuksiinsa.
Tai ilahtuessaan liki kohtuuttomasti löytäessään kaupasta jauhettua maksaa.
Kenties jopa silloin, kun puolen yön aikaan löytää itsensä tietokoneen ääreltä lukemasta ääneen html-koodia, että tajuaisi siitä jotain ja osaisi vihdoinkin tehdä ne nettisivut.
Onneksi nukuin kolmen tunnin päiväunet, joten jaksan jatkaa lukemista aamun tunneille.
Kuten vaikkapa silloin, kun tajuaa pitävänsä rapsahtavasta äänestä, jonka imuri pitää imaistessaan pikkukiven sisuksiinsa.
Tai ilahtuessaan liki kohtuuttomasti löytäessään kaupasta jauhettua maksaa.
Kenties jopa silloin, kun puolen yön aikaan löytää itsensä tietokoneen ääreltä lukemasta ääneen html-koodia, että tajuaisi siitä jotain ja osaisi vihdoinkin tehdä ne nettisivut.
Onneksi nukuin kolmen tunnin päiväunet, joten jaksan jatkaa lukemista aamun tunneille.
muru, voin sit konsultoida kos on ongelmii, koodasin hölömölöä jo herran vuonna 1999. Ja tietty kaikki on tuoreessa muistissa ja mikään ei ole muuttunut...
VastaaPoistaIhanaa armaani! Voi tosiaan olla, että joku joutuu konsultoimaan. Etten ihan kaikkia hiuksia repisi päästä...
VastaaPoistaMinä tykkään myös siitä äänestä, kun rojua menee imuriin. Tosin silloin aina vähän jännittää meniköhän sinne jotain tärkeääkin... ;)
VastaaPoistaIhana tietää Elegia, etten ole tämän(kään) outouden kanssa yksin! :)
VastaaPoistaHei! Toi kivien rapsahtelu imuriin on mitä tyydyttävin ääni! :D
VastaaPoistaKyllä, se on ehdottomasti oudolla tavalla tyydyttävää. :)
VastaaPoista