perjantai 1. maaliskuuta 2013

"Pöydän toisella puolella olevaan kirjakärryyn oli kasattu vanhoja niteitä, joiden kannet olivat rispaantuneet, sidokset irronneet ja selkämykset repeytyneet."



Sain eilen polttavan halun päästä kirjastoon lainaamaan jotain viihdyttävää lukemista. Viime aikoinahan olen keskittynyt hamstraamaan pokkareita kirjakaupasta, mutta koska tavaran määrä alkaa ahdistaa, päätin palata kirjaston syleilyyn. Oli muuten yllättävän vaikeaa lainata romaaneja, kun on viime ajat lainaillut pääasiassa kirjoja, jotka liittyvät joko graafiseen suunnitteluun tai taidehistoriaan. Asiaa ei helpottanut sekään, että kirjastossa mikään ei ollut siellä, missä muistin sen olevan. Se mikä ennen oli täällä, on nyt tuolla. Yhtään kirjailijaakaan en muistanut nimeltä. Sitten kun löytyi jotain kiintoisan tuntuista tajusin, että se on jo kotona omassa hyllyssä...

Kyllä voi olla kirjastossa käyminen vaikeaa!

--
Otsikko on ensimmäinen lause sivulta 400 Douglas Prestonin ja Lincoln Childin kirjasta Ihmeiden kabinetti .

2 kommenttia:

  1. Kirjastot ON hankalia! Kun vihdoinkin muistaa jonkun kirjailijan, niin ensin on väärällä hyllyllä, sitten pitäisi osata aakkosetkin ja lopulta huomaa, ettei haluamia kirjoja ole kuin pari jotka on jo lukenut.

    VastaaPoista
  2. No sanopa muuta. Ja aina jos yrittää etukäteen valmistautua ottamalla vaikka kirjalistan mukaan, niin yksikään niistä ei ole paikalla...

    VastaaPoista

Sana on vapaa.