tiistai 12. helmikuuta 2013

"Piirrä sielu"



Tammikuisella retkellämme etelässä ystäväni esitteli uutta taidegrafiikkaharrastustaan. Innostus oli varsin tarttuvaa, sillä minäkin halusin päästä tekemään taidetta. Täällä Oulussa ei kuitenkaan ollut tarjolla mitään harrastusryhmää, joten itse sitä oli ihmisen taiteentekemisensä opeteltava. Ja hei, olenhan minä linolevyllä painanut grafiikkaa jo yläasteella, eikä siitä ole aikaa kuin, öh... kaksikymmentä vuotta. Ihan selkäytimessä siis koko homma.

Vaikeinta oli (tarvikkeiden löytämisen jälkeen, sillä linopainanta ei taida olla kaikkein seksikkäin taiteen ala juuri nyt) keksiä aihe. Mutta siihenkin oli ystävästä apua: "Piirrä sielu", oli vastaus. Sielu lähti syntymään vähän erilaisena, mutta lopulta jalostui riikinkukoksi. Niinkin voi käydä.

Olisin halunnut ottaa kuvia myös painoprosessista, mutta siinä vaiheessa kun kätöseni olivat kyynärpäitä myöten mustassa maalissa, tuumin että parempi antaa EOSin olla rauhassa. Prässillä painaessa lopputulos olisi varmasti ollut tasaisempi, mutta onnistui se käsinkin. Jossain vaiheessa muistin ottaa lusikan avuksi ja sillä hinkkaamalla maali tarttui vieläkin paremmin pariisinpaperiin.

Lopputuloksena oli kymmenen kaunista vedosta Sielua! Sekä muistutus siitä, miten hauskaa ja tyydyttävää kaikki tällainen tekeminen voikaan olla.

Seuraava korkkaamaton linolevy huutelee jo kaapin päältä...

10 kommenttia:

  1. Linopainanta on kivaa! Minäkin kokeilen sitä aina silloin tällöin. Muutama vuosi sitten tein appiukolle Ad libriksen. Muutenkin grafiikka on hauska tapa tehdä taidetta, kun samasta kuvasta saa ainakin kohtuu helpolla monta versiota.

    VastaaPoista
  2. No yllättävän kivaa suorastaan! Vähän teknisemmillä menetelmillä saisi varmasti tasaisempaa jälkeä, mutta minä melkein tykkäänkin enemmän noista vähän "rustiikkisista" vedoksista.

    VastaaPoista
  3. Voispakii olla hauskaa tommonen. Onnea!

    VastaaPoista
  4. Mä taisin inhota linoa jo yläasteella ja taidan inhota vieläkin mutta se johtuu siitä etten hallitse kunnolla sitä kaiverrusta...aina tulee huteja:) Mulla on ollu maalausteline viritettynä jo monta kuukautta mutta mitään en ole saanu aikaiseksi. Ois ihan kiva sutia akryyleillä ihan terapiasutimista vaikkei mitään järkevää tuliskaan.

    VastaaPoista
  5. Kiitos Hanna! No kyl vaan on hauskaa.

    Henrietta, ne hudithan juuri kuuluu asiaan. Tulee elävämpi pinta. :) Mulla oli joskus öljyvärit ja maalausteline. Sitten isä alkoi maalata ja mun tarvikkeeni jäivät sille tielleen... Eli ei muuta kun alat sutia, kerran on siihen mahdollisuus! :)

    VastaaPoista
  6. Mekin tehtiin ala-asteella noita ja muistaakseni oli ihan hauskaa touhua, joskaan en yhtään enää muista mimmosia vaiheita siihen tekoprosessiin ees kuului. :) Toi sun aikaansannos on joka tapauksessa hirmuisen nätti!

    VastaaPoista
  7. Kiitos Bemary! :)
    Miun menetelmäni oli hyvin yksinkertainen. Maalia linolevylle, levy paperille ja hinkutetaan käsin/lusikalla levyn taustaa. Aikaavievintä hommassa oli tuo levyn kuopsutus painokuntoon. Ja sen varmistaminen, ettei ihan kauheasti tulisi niitä "pintaa elävöittäviä" lipsahduksia... :)

    VastaaPoista
  8. Minulla on ilmeisesti aukko sivistyksessä, en ainakaan muista ikinä linolevyä kokeilleeni.

    Upea riikinkukko!!! Tällä voit toteuttaa vaikka mitä projekteja!

    KIITOS piposta, se on UPEA ja sopii täydellisesti!!!!

    VastaaPoista
  9. ITSE ASIASSA, taidat vain olla vähän aikaasi edellä! Odotahan vaan, kohta kaikki kaivertaa... (ja mistähän sitä linolevyä sitten lopulta löytyi ja tarviiko kaivertamiseen kovinkin erikoisia työkaluja?)

    En osaa tähän linkkiä tehdä, mutta kurkkaa http://birgitkoopsen.typepad.com/my_weblog/2013/02/stamp-carving-a-whole-new-experience.html

    VastaaPoista
  10. Haa, kovin oli tutun näköisiä välineitä tuolla linkin takana! Ja ihan totta, voisihan tuosta linolevystä kaiketi tehdä leimasinkäyttöönkin vaikka mitä. Jos vain sorminäppäryys riittää... Nuo omat linolevyni löysin kahdesta eri taideliikkeestä. Luulisi, että sellaisia siellä teilläkin päin on, eli ei muuta kuin etsimään jos innostuit. :)

    Iloista kuulla, että pipolle löytyi hyvä koti! :)

    VastaaPoista

Sana on vapaa.