Toukokuun viimeinen

Kesän (toistaiseksi) kauneimpana päivänä kannettiin viimeiset tavaroiden rippeet pois vanhalta asunnolta, kärrättiin iso keko tarpeetonta tavaraa kierrätykseen ja jynssättiin vanha asunto lattiasta kattoon. Nyt on se vaihe elämästä eletty ja kerrankin tuntuu oikeasti siltä, että muutossa tavara väheni. Tosin on sitä edelleen liikaa, mutta onpahan päästy alkuun karsinnassa. Kalenteriin on tehty merkintä, että tulossa olevan kaupunkijuhannuksen vietämme omaisuutta läpikäyden.

Loppuviikosta pääsin leipomaan Idulle nimipäiväkakkua. Koko nimihän ei kalenterista löydy, mutta kun tarpeeksi lähelle osuu, voi ihan hyvin juhlia. Halusin tehdä juustokakun ja mielellään mansikoista, sillä niitä löytyi pakastimesta. Bongasin sitten tämän lime-mansikkajuustokakun ohjeen ja muokkasin sen verran, että tein pohjan minttu-Dominoista. Kakku oli jo jääkaapissa hyytymässä kun yhtäkkiä hoksasin, että eihän siihen muuten mitään juustoa tullutkaan. Hiukan on aivotoiminta ollut hitaalla, niin minulla kuin silläkin, joka tuon kakun on nimennyt.

Yhtä kaikki, kakku maistui mainiosti nimipäiväsankarille, joku taisi santsipalankin tarjota vaikka muuten aika tiukalla herkkulinjalla (Idun suhteen) olemmekin.