36 + 3 + 1,5

Tänään on syntymäpäivä ja hääpäivä ja puolitoistavuotispäivä.
Viimeisin taitaa olla se melkein tärkein.

Millainen on puolitoistavuotias Itu?

Rauhallinen ja ihana, kirjoitti lääkäri neuvolakorttiin.
85 senttiä ja 12 kiloa iloa ja dramatiikkaa.
Touhukas ja tomera, itsepäinen ja innokas.
Vie vaipan itse roskiin, lakaisee lattiaa harjalla ja pyyhkii liinalla.
Yrittää pukea kenkiä ja sukkia ja muita vaatteita.
On juuri oppinut syömään sujuvasti lusikalla ihan ite.
Pureskelee kynsiä väsyneenä.
Suuttuneena saattaa vetää toisia tukasta ja yrittää purra.
Kiipeilee kuin pieni marakatti, seisoo syöttötuolissa kun silmä välttää.
Nauraa, kun sitä komentaa.
Irvistelee tuntemattomille.
Juoksee ja hyppii tasajalkaa ja laskee mahallaan liukumäestä.
Piirtää kun vain saa kynän käteensä ja tahtoo lukea kirjoja sylissä.
Hekottaa ja rätkättää, etenkin kun joku kutittaa (k)reisimakkaroita.
Heittää palloa, ymmärtää kaiken puhutun, haukkuu koirille.
Halaa pehmoeläimiä. Sanoo vauva ja tuo nukkensa paijattavaksi.
Kakka ja pappa ja mummo ja ei ja hauva sanotaan ihmisten kielellä. Niiden merkitys vaihtelee. Paitsi ein.