Ensimmäisiä kertoja




Sunnuntain ristiäismatka tarjosi Idulle paljon uusia kokemuksia.
Oli ensimmäinen kerta lentokoneessa.
Ensimmäinen kerta kirkossa.
Ensimmäinen kerta junassa.

Minä jännitin etukäteen eniten tuota lentomatkaa, eikä elohiiremme hirveän tyytyväinen ollutkaan tunnin paikallaoloon. Suurta parkua ei kuitenkaan tullut mennen eikä tullen, joten kenellekään ei tainnut jäädä traumoja. Ehkä ei edes kanssamatkustajille.

Tulipa matkalla minullekin yksi uusi kokemus. En ole nimittäin koskaan tainnut herätä aamulla kuudelta niin, että olen siihen mennessä ehtinyt nukkua liki yhdeksän tunnin yöunet. Nyt näin pääsi käymään, sillä sammuin sunnuntai-iltana jo hiukan yhdeksän jälkeen. Vaan mikäpä oli sammuessa hotellivuoteen pehmoiseen syliin.

Kommentit

  1. Kyllähän sitä nyt Itu osaa matkustaa! Reipas tyttö ja ihana kuva tuo alla oleva, jossa hän on alttarilla. Lapsi pysyy rauhallisena, kun vanhemmat ovat rauhallisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siihen luotin, että oma rauhallisuus auttaa. Meinasi vaan välillä lentokoneessa pokka pettää dramaattisuudelle... :)

      Poista
  2. Tuo dramaattisuus taitaa olla sukuvika. Ehkä tämä taittuu kun on vielä niin pieni? ..tai vaan pahenee. Voin jo kuvitella itqpotqraivarit:"isi isi vääääää mä haluun lohikärmeksen vääää!"
    -okei kultaseni, saat myös yksisarvisen
    *huokaus*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veikkaan, että kun ihminen on pieni, on dramaattisuuskin pientä. Kasvavat samassa suhteessa, ihminen ja dramaattisuus. Näin ainakin meillä...

      Poista

Lähetä kommentti

Sana on vapaa.

Suositut tekstit