Kuinka luodaan hyviä naapuruussuhteita
Muutetaan rivitalon päädystä kerrostaloon nelikuisen vauvan kanssa.
Vauvan, joka puolentoista kuukauden iästä lähtien on sammunut omaan petiinsä iltaisin kuin saunalyhty. Vauvan, joka on pitkän aikaa nukkunut vähintään kuuden tunnin pätkiä öisin heräten siis käytännössä vain kerran syömään. Vauvan, joka yöllä herätessään on korkeintaan lörpötellyt ja kujerrellut ilahtuneesti.
Todetaan ensimmäisenä yönä uudessa kodissa, että se vauva taisi kadota muutossa.
Syötetään vauvaa ensimmäisenä yönä kolmesti. Ensimmäisellä kerralla nälästä informoidaan raikuvalla parkumisella. Toisena iltana parku raikaa jo nukkumaanmenoajan lähestyessä. Ei kelpaa maito, ei tutti, ei syli, ei ainakaan ennen kuin on saatu kaikki parku ulos.
Odotan mielenkiinnolla ensi yötä.
Vauvan, joka puolentoista kuukauden iästä lähtien on sammunut omaan petiinsä iltaisin kuin saunalyhty. Vauvan, joka on pitkän aikaa nukkunut vähintään kuuden tunnin pätkiä öisin heräten siis käytännössä vain kerran syömään. Vauvan, joka yöllä herätessään on korkeintaan lörpötellyt ja kujerrellut ilahtuneesti.
Todetaan ensimmäisenä yönä uudessa kodissa, että se vauva taisi kadota muutossa.
Syötetään vauvaa ensimmäisenä yönä kolmesti. Ensimmäisellä kerralla nälästä informoidaan raikuvalla parkumisella. Toisena iltana parku raikaa jo nukkumaanmenoajan lähestyessä. Ei kelpaa maito, ei tutti, ei syli, ei ainakaan ennen kuin on saatu kaikki parku ulos.
Odotan mielenkiinnolla ensi yötä.
Ou nou! Nää pienet tuntuu yllättävän mihin kaikkeen ne ymmärtää jo reagoida. Oltiin eilen kolmisen tuntia reissussa Niilan isomummolla niin Pikku Herra oli reissun jälkeen niin rätti poikki että kiukkus vaan eikä mikään muu kun syli ei kelvannut ja loppu illasta vielä spesifimmin vain äitylin syli.
VastaaPoistaSe on rankkaa tuo sukuloiminen. :)
PoistaMutta helposti tosiaan tuntuu vielä unohtuvan, että on tekemisissä pienen ihmisen kanssa ja että sen ymmärrys koko ajan lisääntyy. Kun sen ekan kuukauden sai vaan kannella nukkuvaa pötkylää rauhassa ympäriinsä, niin nyt se jo reagoikin asioihin.
Tsemppejä sinne! Toivottavasti kotiutuminen kävisi pian niin ei pienen tarvisi iltaisin kiukutella. Toivottavasti uudessa kodissa on edes suht kelvollinen äänieristys...? :P
VastaaPoistaLuotan siihen, että 1960-luvulla on osattu rakentaa hyvin äänieristävät seinät... :D
PoistaTsemppaus tuotti ilmeisesti tulosta, sillä kaikesta päätellen kyseessä oli vain kotiutumisvaikeuksia. Nyt yörutiinit ovat kutakuinkin palanneet ennalleen.
Tiedän tunteen. Meillä katosi jouluna reissaamisen myötä hyvin nukkuva lapsi. Tai siis nukkuuhan se hyvin, jos saa nukkuua äksänä paikallani.. Unien myötä ollaan herätty vähintään viisi kertaa kiljuen huutamaan yössä. Nyt alka taas palautua. Nukkui viime yönä 11 tuntia, kerran syötiin, kerran kiljahdettiin. Tosin äksänä taas äidin paikalla ja äiti kippurassa jalkopäässä.
VastaaPoistaSiinä sitä laitetaan äiti ojennukseen ihan kunnolla. :D
PoistaIhmeen paljon pieni ihminen voi viedä tilaa. Itu tulee aamuisin meidän sänkyyn nukkumaan ja kyllä sitä hänellä eniten on sängyssä lääniä.
Vauvoilla tuppaa olemaan erilaisia kausia. Joskus huudetaan enemmän joskus vähemmän. Eiköhän se pikkuinen siitä taas rauhoitu.
VastaaPoistaVakkari
Kausia ja vaiheita tosiaan. Tuo muuttopäivän parkuminen oli ilmeisesti vain stressiä tai jännitystä, sillä nyt on yöt nukuttu taas hyvin. Päivisin kyllä ulistaan, kun ei haluttaisi nukkua päiväunia (vaikka väsyttää) eikä etenkään olla yksin. Ei edes sen aikaa, että äiti käy vessassa tai kaatamassa kahvia kuppiin...
Poista