206/365 Se piristää

Yksi jos toinenkin asia tuntui tänään vaikealta. En edes osannut lainata kirjastosta mitään, vaan ahdistuin hyllyjen välissä. Olisi kai pitänyt ostaa se vinyyli.

Postilaatikossa odotti pieni byrokraattinen kirje ystävältämme Työ- ja elinkeinotoimistolta. "Tuo lomake mahdoll. nopeasti Te-toimistoon", luki saatteessa. Täytettynä vai sellaisenaan, en tiedä. Mutta ehkä sen joku joutaa yliopistolla täyttämään. Joskus.

Nyt tulee kuulema viisitoista vuotta siitä, kun Don aloitti opinnot yliopistossa. Minä kuljen vähän jäljessä.