Naisen logiikka ja kirjahyllyn järjestämisen taito

Olen vihdoin saanut päätökseen yhdeksän kirjalaatikon purkamisurakan. Kolme kirjahyllyä alkavat näyttää siltä miltä pitääkin ja siellä on vielä tilaa uusille kirjoillekin. Mutta katsotaan kuinka kauan...

Haasteelliseksi homman teki tällä kertaa se (samoin kuin cd- ja dvd-levyjen järjestämisen), että kuinka ne tulisi nyt uudessa tilanteessa sijoittaa. Laittaako minun ja Donin kirjat ja levyt sekaisin vaiko molempien erikseen? Lopulta päädyimme siihen, että kaikki sekaisin. Mikä saattaa jatkossa johtaa siihen, että toinen taloutemme jäsen (ja se en siis ole minä) ei välttämättä löydä omiaan. Toisaalta siinä vaiheessa kun hän kaipaa esimerkiksi Parhaat iskurepliikit -kirjaansa, lienee ihan hyväkin kääntyä ensin minun puoleeni...

Pokkarit olivat helppoja. Kaikki viisi hyllyllistä on aakkostettu kirjailijan sukunimen mukaan. Loput kirjat ovatkin sitten kategorioittain, mikä ei vielä ole paha. On keittokirjat, Uudet Romaanit ja Vanhat Romaanit, käsityökirjat, taidekirjat ja jalustalle nostamani kirjat, kuten Patricia Cornwellit, Dracula ja Stephen Kingit. Myös cd-levyt on aakkostettu, helppo nakki levyn etsijälle. Kunhan vain osaa erottaa Country-levyt ja Muut levyt. Mutta dvd-leffat. Logiikka toimii, mutta vain minun päässäni. Onneksi enemmistö näistä levyistä oli alun alkaenkin minun...

Kaksoiskappaleita löytyi huojentavan vähän. Rakkaudella Hynynen on kahteen kertaan kirjana (ja kerran äänikirjana), samoin Kotiteollisuuden Ukonhauta-levy. Mutta niitähän nyt pitääkin olla vähintään kaksi. (Lisäksi on kaksi Anna-Leena Härkösen Häräntappoasetta, joista kumpaakaan ei tietääkseni ole luettu.)