Voiko ihanammin päivän enää alkaa?

Viikko alkoi erinomaisen hyvin. Heräsin vartti yli kuusi, mutta sekään ei vielä haitannut, sillä Mokoman sijaan herätys tapahtui lempeällä pusuttelulla. Alamäki alkoi kun piti lähteä töihin, siinä vaiheessa näet tajusin, että silmälasini ovat edelleen Donin autossa. Eli siis matkalla kohti Tamperetta.

Hyvä tuuri jatkui töissä. Nostin tuolia pois kassaväliköstä ja laskiessani sen maahan, jätin varpaani alle. Sattui muuten ihan kohtalaisesti ja sattuu edelleen.

Rohkenen kuitenkin elää toivossa, että meno paranee loppuviikkoa kohti...