maanantai 30. joulukuuta 2013

Ensimmäinen joulu






Kahden viikon joululomalla Itu pääsi tapaamaan montamonta sukulaista sekä torkkumaan monenmonessa sylissä. Oli mummoa ja pappaa ja ukkia ja mummia ja tätsyä ja setää ja lauma isotätejä nyt ainakin. Muutama äidin ystävä ja poikaystävä-Kuuttikin tavattiin vihdoin. Saatiin oma valomiekka ja hirvittävä kasa joululahjoja.

Itse yritän edelleen toipua siitä järkytyksestä, että pitkän aikaa aattoiltana lahjoja jaettuani kaikilla muilla oli paketteja, mutta minulla ei vielä yhtään. Hirveän traagista joutua luopumaan asemastaan suvun nuorimpana. Onneksi pukki kuitenkin osasi tuoda juuri oikeat asiat, tosin en vieläkään ole kuunnellut Robbieta enkä lukenut Cornwellia. Wiener Nougatit ovat onneksi sentään huvenneet.

6 kommenttia:

  1. Minäkin odotan kauhulla sitä päivää, kun en ole enää suvun nuorin. Onneksi olen saanut jo esimakua miehen perheessä ja tottunut asemaani. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totuttelu on tosiaan hyvä aloittaa tuolla tavalla ajoissa. :)

      Poista
  2. Voi hyvänen aika! On mennyt tosi pitkään, etten ole vieraillut blogissasi ja täällähän oli valtavan iso tapahtuma! Onnea teille tyttären syntymän johdosta!
    Ja oikein hyvää uutta vuotta koko perheelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon ja ihanaa vuotta sinullekin!

      Poista
  3. Ihanan tunnelmallisia kuvia :) Suloinen pienokainen.

    VastaaPoista

Sana on vapaa.