keskiviikko 28. marraskuuta 2012

And now the end is near




Syksyn luennot ovat muutamaa vaille kasassa ja näkeehän sen muistiinpanoistakin; muotoilun historia vaihtuu johonkin ihan muuhun. Kissakalenteri mittaa seinällä aikaa perjantaihin ja siihen, kun suljen sinisen oven viimeistä kertaa takanani. Tyhjennän kaappeja, henkarit kolisevat tyhjyyttään, Ikea-kassit täyttyvät. Jäätelöt on syötävä ja viini juotava. Vuokranantaja lähettää seuraavalle asukkaalle jo postia tänne.

Maisteriksi on vielä matkaa, mutta viimeisen taipaleen kuljen junalla.

//

On Friday I'll close that blue door for the last time. Before that I have to empty all closets, eat ice cream away, drink the last wine. Ikea bags are getting full of everything I've gathered here. Some of the mails of the following resident are already coming to my mailbox.

maanantai 26. marraskuuta 2012

All I Want for Christmas is You

Uutinen Kalevassa.
Miksei kukaan nyt kysy mitä tahdon joululahjaksi?

//

Why nobody is now asking what I want for Christmas gift?

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Sievä kuin sämpylä // Pretty as Bread Roll

Tuli niin nättejä sämpylöitä, että raaskiiko näitä syödäkään.

//

I made so pretty bread rolls that I'm not sure do I dare to eat them.

Joulumarkkinoilla // Christmas Fair





Ilma oli kaukana jouluisesta, mutta ainakaan ei satanut kun kävimme eilen Oulunsalon joulumarkkinoilla. Olen todella huono ostamaan tuollaisista tapahtumista mitään, mutta kivahan sitä oli käydä katsomassa mitä kaikkea oli tarjolla. Ihmisiä paikalla ainakin oli hurjan paljon ja tienvieret notkuivat autoja.

En viitsinyt piinata Donia markkinavisiitillä kovinkaan pitkään, mutta siitä huolimatta ehdimme nähdä kaksi hääparia kirkolla.

//

We went to the Christmas Fair in Oulunsalo yesterday. It's somehow very difficult to buy anything from places like that but it was nice to see what other's had done.

We happened to see two wedding couples at the Oulunsalo Church even our visit to the fair was quite short.

keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Näin huovutat merihirviön // How To Make A Sea Monster


Otetaan sekalaisia huopuvia villalankoja ja pyöritellään niistä pieniä palleroita. Ollaan rohkeita ja laitetaan pallerot pesukoneeseen pyyhkeen kera. Kun ohjelma on mennyt läpi, avataan luukku ja todetaan, että ei tehdäkään pannunalusia kuten oli suunniteltu. Ei, sillä viidestäkymmenestäneljästä pallerosta jäljellä on yksi ja kaikki muut ovat muotoutuneen merihirviöksi. Todetaan, että tämä ei nyt mennyt ihan niinkuin tiedätte kyllä missä.

//

Take assorted felting yarn and make 54 small balls of it. Be brave and put balls to the washing machine with one towel. When washing program is through open the lid and find out that you will not be making pot coasters as you were planning to. No, because you have only one ball left and a giant felted sea monster.

tiistai 20. marraskuuta 2012

Kirottu tonttu // The Cursed Elf

Että voi pieni tonttu saada ihmisen raivostumaan!

Olen tänään vältellyt esseiden kirjoittamista mm. siivoamalla kylpyhuoneen allaskaapin (ensimmäistä kertaa ehkä noin viiteen vuoteen), vaihtamalla ehjän naulakon myöskin kylpyhuoneeseen sekä järjestelemällä keittiön alakaapista sen hyllyn, jolla säilytetään kynttilöitä.

Viimemainitusta sitten löytyi tuo poloinen keraaminen tonttu kera punatulkun ja joulupukkikuvioisen kynttilänaluslautasen. Voi että tajusinkaan vihaavani jokaista noista esineistä! Ja kaikkia niiden lajitovereita, joita milloin minkäkin sesongin varjolla pitäisi kaivaa esille ja ripotella hyllyjen reunoille pölyä keräämään. Sitten taas tunkea takaisin jo ennestäänkin täyteen kaappiin odottamaan seuraavaa käyttökertaa, joka tulee vuoden päästä ja johon mennessä krääsän olemassaolon on ehtinyt jo unohtaa.

Olen aika hyvin onnistunut karsimaan taloudestamme nämä sesonkitilpehöörit ja muutkin koriste-esineet, joten siksi tontun yllätyshyökkäys tuntui sitäkin rajummalta. Kivi-tuikut, pari peltipurkkia, kehystetyt valokuvat ja muovinen Darth Vader -figuuri, kutakuinkin niissä kulkee minun koriste-esinesietokykyni raja. Huolimatta siitä, että aina välillä löydän itseni kaupasta haikailemasta jonkin hirveen kivan ja nätin, mutta ah niin turhan perään. Nykyään osaan onneksi jo olla ostamattakin turhakkeita kun muistan, miten paljon ne sylettävät kaatuessaan niskaan täydestä kaapista.

Aina se karsiminen ei ole itsestäkään kiinni, sillä suurin osa koriste-esineistä on tullut lahjaksi. Mitään ongelmaa tuskin olisikaan, jos asuisimme kahdensadan neliön omakotitalossa, jossa tarvitsee kartan löytääkseen makuuhuoneesta keittiöön. Sinnehän mahtuisi helposti vaikka keraaminen Korvatunturi. Asumme kuitenkin viidenkymmenenkuuden neliön kaksiossa, joka on ilman koriste-esineitäkin täynnä kuin pukin reki aattoaamuna.

Joten. Mikäli Donilla ei ole mitään sitä vastaan, ei tonttu näe joulua ainakaan tässä osoitteessa.

//

I found that little ceramic elf from the back of one closet today and it got me to realize that I hate all decorative items. I really, really hate. Mostly those with some seasonal theme. 

There would be no problem with them if we'd live in a really big apartment but we don't. Every decorative item seems to take too much space, no matter was it on the shelf or in the closet to wait next Christmas/Easter/whatever to be taken out again. 

So, if my husband won't disagree the ceramic elf and few other items will find a new home from somewhere else.

Raidasta ruutuun // From Stripes to Grid

Minun hieno seinäteippailuni ei siis oikein onnistunut. Teipit kihartuivat irti seinästä ja muutama putosi kokonaan pois. Päätin kuitenkin antaa teipille uuden mahdollisuuden, sillä saattoihan olla, että maali ei ollut seinästä ihan kokonaan ehtinyt kuivua. Niinpä lätkäisin äsken uudet teipit ja raidat muuttuivat samalla ristikoiksi.

Toivottavasti tällä kertaa on parempi onni matkassa.

p.s. Rakas joulupukki, tuo meille isompi tuulikaappi. Sellainen, jossa mahtuu kunnolla valokuvaamaan...

//

The decorative stripes I made to our draught lobby with masking tape didn't really work. Most of the stripes got partly loosen and some even dropped to the floor. The wall paint may have been a bit wet at the time I made the stripes so I decided to give masking tape a new chance. This time the result was turquoise grid. Let's see how does it work.

maanantai 19. marraskuuta 2012

Joulukortteja

Tulin tekaisseeksi joulukortteja ja testasin samalla miten niiden painattaminen Ifolorin kautta onnistuu. Hyvin tuntui homma toimivan, vaikka toimitus ei ollutkaan ihan yhtä nopeaa kuin valokuvien kanssa. Tilasin vähän ylimääräisiäkin, joten jos joku on kiinnostunut, lisätietoja ja ohjeet tilaamiseen löytyvät sivulta Joulukortit 2012.

torstai 15. marraskuuta 2012

Päivä sää // Daily weather

Tänään näkyi olevan kaunis ilma. Tulin yliopistolle auringonnousun aikaan ja kun se alkoi olla laskenut, suuntasin vielä toiseen paikkaan luennolle. Juuri muuta sisältöä ei tällä viikolla ole elämässä ollutkaan. Mutta kohta, ihan liian pian, tämä vaihe elämästä on ohi.

//

It seemed to be really nice weather today. I came to the university at sunrise and left at sunset. Studying is about the only content I've had during this week. But soon, way too soon, this part of my life will be over.

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Hän on täällä tänään // She is here today



Niinkuin hän ei olisi koskaan poissa ollutkaan. Samat annokset, samat juomat, sama iljanteinen katukivetys, joka viimeksi keväällä kun täällä istuimme. Nostamme maljoja jälleennäkemiselle, hänen valmiille gradulleen. Lyömme vetoa sen arvosanasta; jos hän arvaa oikein, minä suunnittelen hänelle logon ja jos minä arvaan, suunnittelee hän minulle. Olen hyvin varma voitostani. Setä haluaa tarjota rouville olutta, mutta rouvilla on sitä jo tarpeeksi. Kun tuopit ovat tyhjät, jokainen tuttava läpikäyty ja uusimmat liikeideat kehitelty, hajaannumme yöhön. Iljanteisille kaduille, joilla ei juuri muita enää näy.

//

Like she's never been away. We take same dishes, same drinks, in same restaurants as we did when we last met. We raise the toasts for reunion and for her completed master's thesis. We make a bet for its grade. An old man wants to buy some beer for the ladies but ladies have enough already. When pints are empty and we have talked through all our common acquaintances we go back to the silent slippery streets.

maanantai 12. marraskuuta 2012

"Kyllä siellä on varmaan vaikeaa"


Jouduin poikkeuksellisesti lähtemään liikkeelle niinkin aikaisin aamulla kuin puoli kahdeksalta. Kaikkinielevä pimeys sai kylläkin luulemaan, että kello olisi ollut vielä paljon vähemmän. Perjantain kymmenestä pakkasasteesta ei ollut jäljellä kuin haalea muisto ja vesitihku, joka valeli kadut luistinradaksi. 

Olen sortunut juomaan kahvia. Minä, joka olen aina sitkeästi väittänyt etten juo kahvia ja se on pahaa. Nyt ostan aina tilaisuuden tullen ylioppilaskunnan kahviosta ison kahvin kermalla. Sitä ryystin tänäänkin kun istuin fuksien kanssa luennolla ja hetkittäin lepuutin silmiä Jan Van Eyckin maalauksesta kertovan videon aikana. 

Yliopiston seinälle oli kiinnitetty työpaikkailmoitus, joka puhutteli oikeaa kohderyhmää. Ainakin jos männäkesäistä uutisointia uskoo.

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Muffineita ja kuivattuja marjoja



Olen nyt ollut 72 päivää karkkilakossa. Karkkeja ei ole juurikaan ollut ikävä, mutta muita herkkuja on tullut syötyä. Kuten vaikka muffineita. Näitä mascarponella päällystettyjä suklaa-karpalomuffineja tein pari viikkoa sitten ja pääsin testaamaan samalla Hopottajien kautta saamaani Biokian Marjamix-marjasekoitusta. Muffineissa kuivatut karpalot, puolukat, mustikat ja mustaherukat eivät kuitenkaan oikein päässeet oikeuksiinsa, joten jatkossa napostelin niitä ihan sellaisenaan. Etenkin siinä vaiheessa kun edessä oli yhdentoista tunnin luentosetti taidehistoriaa, marjoille tuli käyttöä.

Erityisen näppärä on tuo uudelleensuljettava pussi, vaikka onnistuin siitäkin huolimatta kylvämään marjoja repun pohjalle. Ei, ne eivät siitä lisääntyneet. Huono puoli Marjamixissä on se, että karpalot tuodaan Pohjois-Amerikasta. Tiedä sitten nostaisiko kotimainen karpalo hintaa kohtuuttomasti, vai mistä tuo johtunee. Muuten Marjamix tuntuu olevan ihan kelvollista hätävaranaposteltavaa.

Lempiasioita // Favourite Things

Ikomin Inari haastoi minut listaamaan lempiasioitani. Olen laiska levittämään haastetta eteenpäin, mutta ken kuulee haasteen kutsun, siihen vastatkoon.  //  Inari from Ikomi challenged me to list ten of my favourite things.


POST IT -LAPUT
Olen hulluna post it -lappuihin. Niitä voi käyttää vaikka mihin! Suosin niitä mm. piirusten luonnostelussa, vaikka omistan läjäpäin luonnoskirjojakin. Jostain syystä ensimmäisenä käteen osuu kuitenkin aina insipiraation iskiessä post it -lappunippu.
//
Sticky Notes
I love them like crazy! You can use sticky notes for almost everything. I got tons of scetch books but every time when inspiration comes the first thing in hand is a pack of sticky notes.

SORMUKSET
Vihkisormuksen ja kihlasormuksen lisäksi käytän kahta muuta sormusta, joilla molemmilla on minulle varsin henkilökohtainen merkitys. Jos ulos lähtiessä joku niistä puuttuu, olo on vähintäänkin alaston.
//
Rings
I usually wear four rings. I got my engagement and wedding rings and also two other very important rings. If one of them is missing when leaving the house I feel really naked.

RUSKEAT KANANMUNAT
Olen vakuuttunut siitä, että ruskeat munat ovat paitsi paremman makuisia, myös helpommin kuorittavia kuin valkoiset. Ja ainakin ne ovat kauniimpia.
//
Brown eggs
I'm sure they taste so much better than white ones.

TEENKEITIN
Teenkeittimen ansiosta teenkulutukseni on kasvanut räjähdysmäisesti. Samoin kuin teevalikoima kaapissa...
//
Electric tea kettle
Thanks to the electric tea kettle my tea consumption has increased explosively. And so has the tea assortment in the kitchen cabinet...

KOOKOSÖLJY
Olen melkein valmis vannomaan, että kookosöljy on paras hiusten hoitoaine ikinä.
//
Cocoa oil
I'm almost sure it's the best hair conditioner ever.

REPPU
Ensimmäistä kertaa olen löytänyt repun, joka on sekä nätti että toimiva. Sen kanssa luennoille meno ei aamuisinkaan harmita niin paljon.
//
Backpack
First time ever I got a backpack that is both pretty and functional.

YLIOPISTO
Huolimatta kaikista ärsyttävistä epäkohdista ja epäloogisuuksista, yliopisto on koti. En tiedä johtuuko se sisäilmaongelmista vai mistä, mutta minä viihdyn yliopiston seinien sisällä. Eikä sillä ole edes väliä mikä yliopisto on kyseessä, kaikki käyvät.
//
The University
In spite of all irritating faults and illogicalities I like university. I like all universities, actually.

YÖT
Olen yökukkuja. Olen aina ollut ja tulen varmasti aina olemaan. Yöllä kaikki kärjistyy; pimeys, valo, yksinäisyys, mahdollisuudet, onni ja epätoivo. Eikä mikään ei ole kauniimpi kuin öinen kaupunki.
//
Nights
I'm a night person. I have always been and will always be. Night makes everything sharper; darkness, light, loneliness, possibilities, happiness and despair. And nothing is more beautiful than city in the night. 

SANAT
Joskus joku yksittäinen sana saa ihastumaan, toisinaan tarvitaan kokonainen lause. Yksin tai yhdessä, sanat ovat kauniita ja niillä saa osatessaan aikaan upeita mielikuvia. Tämänhetkinen suosikkini on Erinin Vanha sydän -biisistä kohta "kuin hiipuva hanki vain oottelen vaeltajaa".
//
Words
I have always loved words and their ability to build wonderful mental images. Sometimes only one word is enough, sometimes it takes whole sentence. And some words just sound so beautiful when you say them aloud.

VILLASUKAT
Villasukat ovat yksinkertaisesti ihmiskunnan suurimpia keksintöjä.
//
Woolen stockings
They simply are one of the greatest inventions of the womankind.

perjantai 9. marraskuuta 2012

Jokivalkeat - River Lights







Kemijoen rantaan, sinne missä juhannuksena poltettiin kokkoa, oli koottu tulitaideteoksia. Yksi kerrassaan ne sytytettiin valaisemaan läpäisemätöntä pimeää. Enkä ole koskaan tainnut nähdä tulisempaa flamencoesitystä. Kirjaimellisesti.

//

Riverlights Fire Sculpture event was held this evening in the same place where they burned the midsummer pyre five months ago. One by one the sculptures were lighted to fire to enlighten the darkness. And I have never seen as hot flamenco show. Literally.

tiistai 6. marraskuuta 2012

sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Kittilä








Aloitamme matkan sieltä minne he sen päättivät ja kuljemme jonossa haudoille. Puista tippuu räntää kameran päälle ja Kittilän loska kastelee sukat, tunkee goretexista läpi. Turkulaiset nostavat maljan ensin Kalervolle, sitten Reidarille. Hotellin piha on liukas mutta ruoka sisällä hyvää ja edullista. Särestöntie jatkuu ja jatkuu ja kapenee kunnes levenee rannaksi jolla Reidar katsoi jäiden lähtöä, ateljeen tulipaloa. Makuuhuoneen kattohirret ottavat kiinni päähän ja professori vahvistaa, ettei Reidarilla ollut mittaa ihan yhtä paljon kuin minulla. Kotimatkalla huomaan että Kittilän ruhtinas jää mielen perukoille kummittelemaan.

//

We start our journey from where they ended theirs. The graveyard of Kittilä is cold and snow there is wet and dirty. Some of us raise a toast for Kalervo and Reidar. The road leading to Reidar's home is long and narrow and feels almost too narrow for the bus. Somehow we get to the river shore where he must once have watched breaking up of the ice, the burning of his atelier. Hours later, on a way home, I realize that Reidar stays as a ghost in the back of my mind.