Säärtä pitkin

Kahden samanlaisen objektin neulominen on minulle yleensä äärimmäisen vaikeaa ja tuskallista. Erityisen vaikeaksi ja tuskalliseksi se muodostuu, jos neulottava objekti on jollakin tapaa hyvin yksinkertainen. Kuten vaikkapa säärystin. Jossa on vain oikeita ja nurjia silmukoita.

Tästä syystä en edelleenkään ihan ymmärrä, mikä masokismin puuska minut valtasi ennen joulua, kun ryhdyin säärystimiä kilkuttelemaan. Saatika mikä viirasi päässäni, kun halusin tehdä todella pitkät säärystimet.

Kaikkein hämmentävintä tässä tarinassa on kuitenkin se, että ne säärystimet ovat nyt valmiit. Valmiit ja ihanat.

Lankana Novitan Puro, väri Tundra. Menekki yhteen säärystimeen oli vajaat kaksi kerää, ehkä puolitoista. Raidoitus ei täsmää, mutta ei ollut tarkoituskaan. Malli lähinnä omasta päästä, viisi kerrosta oikein, 4-6 kerrosta nurin. Helppoa, yksinkertaista ja tylsää.