torstai 30. lokakuuta 2014

Lentomelualueella



Hirveen idyllisen näköisesti leikki nuori villi-ihminen isin vanhalla lentokoneella ja äidin ostamalla helikopterilla. Päristeli ja teki syöksyjä. Toki siinä vaiheessa kun allekirjoittanut hoksasi hakea kännykän sijasta oikean kameran kuvauskalustoksi, kuvien sisällöllinen laatu laski kuin lehmän häntä. Ei kiinnostanut enää leikkiminen, mutta kameran linssiin olisi ollut hauska painaa pikkusormi. Tai kieli.

Taikka sitten pyllistyskuvat ja "persoonalliset" kuvakulmat johtuvat pääni täyttävästä räästä. Laskujeni mukaan nyt on menossa kuudes flunssainen viikko tässä taloudessa. Taudin vaihe, laatu ja kohde ovat vaihdelleet, mutta räkää ja yskää on riittänyt. Itu on tainnut olla eniten nuhainen, mutta samalla myös hilpein potilas. Nenän pyyhkiminen toki on suunnaton vauvanoikeusloukkaus ja edellyttää raivokasta vastarintaa.

Räkäpäisyyttä syytän myös siitä, ettei näppikseltäni irtoa tällä hetkellä tämän syvällisempää analyysiä. Ehkä otan lisää teetä ja linnoittaudun sohvannurkkaan kutimen kanssa. Ja luotan siihen, että niillä eväillä tauti karkoitetaan lauantaiksi, jolloin tiedossa on pieni hummailuvapaa...

3 kommenttia:

  1. Tällä viikolla taas totesin, että lapset on hirveän energisiä flunssassakin. Itsellä hiukan oli nuhaa ja ihan veto pois, kun taas toinen pyyhkii kädellä räät poskelle (niistäähän ei saa, paitsi silloin kun ei ole nuhaa) ja jatkaa juoksemista koiran perässä. Tai sohvan selkänojalla kiipeilyä. Tai laatikoitten tyhjentämistä. Tai..
    Tsemppiä flunssaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempistä ja sitä samaa itsellesi! :)
      Tuo energian määrä on kyllä aika rajaton. Ja sitten jos ei jaksa osallistua hänen vintiöytensä touhuihin ja yrittää levätä sohvalla, on hyvä hetki mennä vääntämään esim. hellan nappuloita. Saa kumman nopeasti taas huomiota osakseen... :P

      Poista
  2. Nenän niistäminen on kyllä vauvojen elämän kovimpia koettelemuksia! Sitä flunssaa tuntuu kovasti riittävän joka puolella maata. Viidettä ja kuudetta viikkoa ihmiset sairastavat ja tauti vain muuttaa muotoaan viikkojen kuluessa. Itse olen ollut jo viikon saikulla poskiontelontulehduksen vuoksi ja sain oltua kaksi viikkoa välillä töissä. Nyt yhtäkkiä nenän pieli on ihan turvoksissä ja eilen oli taas jo vähän lämpöä. Yritän nyt kuitenkin tänään olla töissä ja haen illalla sen lääkekuurin, jonka lääkäri varoiksi jo perjantaina kirjoitti.
    Voimia "räkäaikaan"!

    VastaaPoista

Sana on vapaa.