Värejä ja väsymystä

Kirsikkapuistossa on ollut melko hiljaista viime aikoina. Olen toipunut viikonlopun reissusta ja tervehtinyt taas ystävääni pahoinvointia. Kuvotuksen tunne on tappavan tasainen, juuri sellainen, että mitään ei innosta tehdä. Tilannetta ei hirveästi paranna sekään, että kilpirauhasarvoni ovat olleet ihan päin peetä. Kiitos sen, uupumus ja saamattomuus ovat aika vallitsevia tuntemuksia.

Olen sentään yrittänyt valita väriä ihmistaimen sänkyyn. Itu saa isänsä ja setänsä vanhan sängyn, jonka näiden isä on aikoinaan tehnyt. Päätin kuitenkin, että maalia on sudittava pintaan. Katsotaan koska jaksan sen tehdä, kun en ole vielä saanut käsiteltyä pihakalusteitakaan puunsuojalla, vaikka tarkoitus on ollut tehdä se jo ainakin kuukauden ajan...