torstai 26. toukokuuta 2016

Mietteitä luovuudesta

Visuaalisesti vaativan Aino oli kirjoittanut siitä, kuinka mielen voimalla voi tehdä muutoksia. Minä oon sillä tavalla rationaalinen ihminen, että tuollainen väite on jo siinä rajoilla, pidänkö sitä huuhaana. Toisaalta. Aino on tekstissään vakuuttava ja kotoakin löytyy yksi rationaalisen ajattelun kivijalka, insinööri, joka on monesti väittänyt samaa. Voisiko se tosiaan pitää paikkansa?

Päätin antaa mielen voimalle mahdollisuuden.
Päätin, että minä olen luova ihminen.

Nyt siellä ruudun toisella puolen saattaa kulmakarva kohota. Eikö pitäisi olla itsestään selvää, että ihminen, joka on opiskellut (ihan juuri) kaksi tutkintoa graafisesta suunnittelusta, pitää itseään luovana?

Tavallaan niin onkin. Ongelma lienee enemmän siinä, että luovuudelleni ei nykyisessä elämäntilanteessa oli hirveästi sijaa. Se ei pääse käyttöön ja siksi tuntuu, että se vain näivettyy pois. Ja tässä puhun siis luovuudesta nimenomaan taiteellisena luovuutena, enkä esimerkiksi arkisena äitiluovuutena. Ensimmäisenä päivänä yliopistolla minä olin ainoita, jotka eivät esittelykierroksella sanoneet harrastavansa piirtämistä. Sillä enhän minä harrasta, vaikka tahtoisinkin. Aina on muka jotain parempaa tekemistä.

Siihen asiaan päätin nyt tehdä muutoksen ja haastoin itseni piirtämään vartin päivässä kolmenkymmenen päivän ajan. Aivan sama mitä piirrän, kunhan piirrän. Aikaansaannoksiani voi seurata toiminimeni Mattamustan Instagram-tililtä.

Niin. Toiminimi. Sehän on poloinen jäänyt tässä gradunteon ja flunssasairastelun sekamelskassa ihan heitteille. Siihenkin toivon, että pieni luovuushaasteeni antaa potkua, sillä aika kylmiltään minä toiminimen perustin. Toivon, että näiden piirtämisharjoitusten kautta saan sitä puuttuvaa itsevarmuutta, mitä yrityksen kanssa tarvitaan. Sitä kautta toivon, että opin ja pääsen elämään sitä elämää, jota haluan elää. Nykyisellään se tuntuu vain kaukaiselta haaveelta ja joltain, mistä luen toisten blogeista. Tiedän, että osaan ja pystyn, mutta usko siihen loppuu monesti kesken. Sitä en tiedä, saako tämmöisiä asioita edes sanoa ääneen, myöntää omat heikkoutensa, mutta se on totuus.

Pieni luovuushaasteeni.
Sinulle on asetettu aika kovat tavoitteet!

6 kommenttia:

  1. "Minä oon sillä tavalla rationaalinen"
    "en ole sillä tavalla teoreettinen ihminen"

    Ovatko em. lainaukset ylhäältä annettuja totuuksia, vai omia näkemyksiä itsestäsi?

    Vertaa:
    "Päätin, että minä olen luova ihminen."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, touché. :) Kai ne enemmän ovat omia näkemyksiä. Joten voisipa niitäkin yhtä hyvin muuttaa... Mutta aloitetaan nyt tuosta luovuudesta. :)

      Poista
  2. Mielenkiintoisia mietteitä.

    Varsinkin kun meilläkin tuo pikkulapsi on, eikä aikaa ole omille luoville harrastuksille niin paljon, kuin olisi tarvis.

    Hienoja piirrustuksia! Tässähän vallan itsekin innostuu, vaikken ole itsekään sillä saralla kunnostautunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sepä juuri, kun aikaa ei aina ole. Tuon vartin pystyy helposti repäisemään jostain, tai ainakin viisi päivää olen siinä jo onnistunut. :) Kokeile sinäkin!

      Poista
  3. Huomenna piirustusvihkon ostoon! :)

    VastaaPoista

Sana on vapaa.