keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Itkuja varten on ihmisen silmät

Äiti olisi täyttänyt tänään 77 vuotta.

Sen sijaan, että olisimme skypettäneet onnitteluja ja ihastelleet kammarin pöydällä olevaa kukkamerta, minä sain ihastella siskolta tekstiviestitse tullutta kuvaa kukkamerestä valkoisen ristin juurella. 77 vuotta sitten alkanut ympyrä sulkeutui, kun tuhkauurna tänään laskettiin maahan. Hautajaisia vietimme viime viikolla ja siltä matkalta Idun kanssa junalla tänään palasimme.

Kaksi ja puoli vuotta ehti varjo nimeltä Syöpä häilyä yllämme.
Ja voittihan se lopulta.

16 kommenttia:

  1. Osanotot.

    Mulla on neljäs joulu ilman äitiä. Tavallaan se helpottaa ajan myötä ja tavallaan ei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tattis.
      Hassua kyllä, sinä ootkin käynyt välillä mielessäin, kun muistin että olet joutunut saman kokemaan.

      Poista
  2. Ihan hirmu suuret osanotot vielä uudelleen. Ei riitä sanoja.

    VastaaPoista
  3. Osanotot ja voimia arjessa jaksamiseen ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jenni. Arjessa on onneksi tuo pieni ihminen, jonka vuoksi ei voi jäädä paikoilleen.

      Poista
  4. Osanottoni äitisi kuoleman johdosta ja voimia! Ensimmäinen vuosi on pahin, kun kaikki juhlat tulevat kohdalle ensimmäisen kerran ilman, että äiti on joukossanne. Sen jälkeen helpottaa hieman ja vuosien myötä pahin suru muuttuu kauniiksi kaipaukseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sari. Aika hyvin ehdin sairausaikana kai jo valmistautua, sillä yllättävän hyvin on mennyt. Varmasti kyllä vaikeitakin hetkiä vielä tulee.

      Poista
  5. Otan osaa suuruusi. Voimia, jaksamista sinulle ja perheellesi <3

    VastaaPoista

Sana on vapaa.