maanantai 23. maaliskuuta 2015

Kesällä 2001

Kaikenlaisista asioista sitä tuleekin muistoja mieleen.
Kuten vaikka siitä, kun on lähdössä marketin pihalta, radiossa laulaa Egotrippi ja ihminen huomaa edelleen kuuntelevansa Radio Suomipoppia.

Ihan niin kuin kesällä 2001. Silloin piti mennä puoli neljäksi töihin siivoamaan toisten sotkuja. Meillä oli valkoinen Volkswagen, Suomipopilla Edu Kettusen Taivaansininen BMW ja Anssi Kelan Nummela. Siivosimme toimistoja, ruokakauppaa ja autoliikettä. Inhosin jauhelihamyllyn putsaamista, pidin autokorjaamon roskisten tyhjentämisestä. Niihin kahdensadan litran jätesäkkeihin jäi sinä kesänä ainakin viisi kiloa, vaikka haimme grilliltä makkaraperunat (kahdella makkaralla) melkein joka päivä. Sitä kampaamoa inhosin, jossa ne etsimällä etsivät roskisten takaa siivoamatta jääneitä hiusten pätkiä. Sekä sitä autiota toimistorakennusta, josta piti poistua yhdentoista aikaan hetkeksi pihalle kun hälyt menivät päälle. Siellä pihalla väänsimme autoradion nupit kaakkoon ja tanssimme haaleassa kesäyössä kuin mielettömät. Eikä se silloin oikeastaan edes haitannut, että työtunnit venyivät yli sen mistä meille maksettiin. Olimme nuoria, olimme kauniita sinisissä smurffihaalareissamme ja meillä oli hauskaa.

Sinä kesänä opin, että ihmisestä kertoo aika paljon se, miten hän suhtautuu työpaikkansa siivoojaan.

2 kommenttia:

  1. Tuo viimeinen lause on niin totta. En ole itse toiminut siivoojana enkä itsekään aivan nuorena osannut arvostaa sitä työtä kauheasti. Mutta nykyään ajattelen, että se on yksi tärkeimmistä tehtävistä työpaikoilla, vaikkei kovin arvostettu vieläkään. Jos siivoojat eivät tekisi työtään viihtyvyys alenisi minimiin muutamassa tunnissa missä tahansa työpaikassa.

    Vakkari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö se vanha vitsi mene jotenkin niin, että toimitusjohtajan poissaoloa ei huomaa moneen viikkoon kukaan, mutta siivoojan poissaolon huomaa päivässä. :)

      Erityisen kasvattavaa oli nähdä, kuinka joidenkin mielestä ihminen ei ole mitään, koska on siivooja. Että ei sille tarvitse edes huomenta sanoa. Itsekin siivosin jonkun aikaa yksinhuoltaja-diplomi-insinöörin kanssa, jolle siivoaminen oli kakkostyö, että sai ostettua jotain isompia juttuja lapselleen. Eli jos hyvin käy, siellä mopin varressa on perustoimistoduunaria paljonkin koulutetumpi ja fiksumpi ihminen. Ei siis kauheasti kannata ihmisiä arvottaa sen mukaan, mitä duunia ne tekevät.

      Poista

Sana on vapaa.