sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Me söimme keltaista lunta






Vauvoissa on semmoinen ikävä puoli, että ne tuovat mukanaan hirvittävän kasan vaatteita. Olen oman pieneksi jääneiden vaatteiden varastoni kanssa pähkäillyt, sillä kirpparipöydän varaaminenhan on aivan liian monimutkaista ja aikaavievää touhua. Sitten päähäni pälkähti nerokas idea: vauvan vaatteiden vaihtokutsut! Jos minä en jaksa mennä kirpputorille, voi kirpputori tulla minun luokseni.

Tänään sitten semmoisia kutsuja vietimme. Mukana oli kolme tuttua rouvaa ja yksi tutuntuttu, enemmänkin olisi voinut olla, mutta en rohjennut heti järjestää mitään avointa Facebook-tapahtumaa. Kaikilla oli kätevästi pienempiä lapsia kuin minulla, joten kiusausta tehdä omia hankintoja ei tullut. Mikään suunnaton kato omassa vaatevarastossani ei käynyt, mutta kun oli muuten niin mukavaa, niin eipä tuo haitannut. Pääsin myös toteuttamaan itseäni leipomisen suhteen, sillä tokihan kutsuilla täytyy kahvit juoda. Vaahtokarkkipintainen mutakakkutyyppinen herkku tosin meni jo ällömakeuden puolelle.

Ja se keltainen lumi, se oli yhden rouvan tuomaa tyrnijäädykettä, joka tarjoiltiin taiteellisen lysähtäneessä muodossa.

6 kommenttia:

  1. Olipa hauska idea! Se kyllä kieltämättä on yllättänyt, miten paljon varastotilaa tarvitsisi, kun on pieni lapsi. Meillä pyörii nurkissa ties kuinka monta laatikollista "kirppikselle menevää" tavaraa, mikä ei todennäköisesti kuitenkaan ikinä sinne asti pääse, koska se on muka niin vaikeaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin itsekin ihan yllättynyt omasta kekseliäisyydestäni. :) Noita vauvan vaatteita olen jonkin verran saanut muutenkin kierrätettyä, mutta niitä "kirpparille meneviä" tavarakasoja löytyy siitäkin huolimatta... Ehkä pitäisi Siivouspäivänä ryhdistäytyä.

      Poista
  2. Oi oi oi, mitä herkkua tuo suklaa-asia on?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suklaa-asia oli (ihme kyllä) omaan makuuni turhankin makeaa eikä oikein muutenkaan iskenyt, vaikka aika sievältä näyttääkin. Kyseessä on Mississippi Mud Cake, jonka ohjeen löysin Unelmien talo ja koti -lehden numerosta 2/2015.

      Poista
  3. Mahtava idea tuollaiset kutsut! Se tosin vaatii sen, että on eri kokoisia ja ikäisiä lapsia messissä. Paras tai huonoin tuuri on sillä, jonka lapsi on kaikista isoin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan. Minähän olin vain itsekäs ja halusin päästä omista rievuistani eroon, joten se ei tosiaan haitannut, vaikka tarjolla ei Idulle sopivaa vaatetta ollutkaan. :) Olisi kyllä ihan hauska kokeilla tätä uudelleen vaikka isommalla porukalla.

      Poista

Sana on vapaa.