perjantai 17. tammikuuta 2014

Ulkoilevat neurootikot

Koska meidän lapsemme on ensimmäinen ja ainoa pohjoisella pallonpuoliskolla syntynyt vauva, olen suhtautunut hiukan varauksella pakkasella ulkoiluun. Sitähän ei tiedä mitä sille ulkona tapahtuu. Tänään aurinko kuitenkin paistoi niin kauniisti, että (Donin rohkaisemana) uskaltauduin vihdoinkin lapsosen kanssa pihalle, vaikka mittari näytti viittätoista pakkasastetta.

Itu oli topattu sisävaatteiden lisäksi kahteen villapukuun ja makuupussiin. Neuroottisuuden huipuksi lykkäsin vaunuihin vielä kylpylämpömittarin, jotta pystyi edes jotenkin seuraamaan lämpötilaa.

No, Ituhan nukkui varsin tyytyväisenä mutta äidille tuli vähän hiki, kun se ei uskaltanut juuri jäädä kupeksimaan, ettei lapsi vaan kylmety...

4 kommenttia:

  1. Hih :D Lilja syntyi aikoinaan tammikuussa, ja sitä kahden viikon suositusta tuntui ihan mahdottomalta noudattaa. Aloitettiin ulkoilu silloin muutama minuutti kerrallaan makuupussissa sylissä :P Kun ihan pikkuvauva-ajasta selvittiin, niin kaikki päikkärit tapahtui vaunuissa, mitä kylmempi oli niin sitä paremmin ja pitempään ipana uinaili, käärittynä lampaantaljaan, villavaatteisiin ja makuupussiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No juu, pisimmät päiväunet täälläkin on nukuttu ulkoilun yhteydessä. Parikin tuntia saattaa melkein lapsonen uinua vielä vaunulenkin jälkeen sisällä. Ulos en oo vielä viitsinyt vaunuihin jättää, koska tupakoiva naapuri. :\

      Poista
  2. Olipa hyvin kirjoitettu juttu, sain pitkästä aikaa kunnon naurut :)
    Ja tulipa vaan mieleen et missähän miekin sit olen syntynyt ;)
    No leikki sikseen , ja uskon että Itunen tarkenee ulkoilla kun on hyvin päällä, ja siunkaan ei tarvitse hiki hatussa häntä työnnellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ehkä se tästä lähin on enemmänkin omasta kestokyvystä kiinni, milloin viitsii ulos mennä. Esim. nyt ei kiinnosta, koska miinus 20. :P

      Poista

Sana on vapaa.