sunnuntai 29. tammikuuta 2012

-31°C






Tämä päivä on toivuttu lasketteluviikosta ja eilisestä viisikymppisten juhlimisesta. Käytiin vähän kaupoilla ja vaalistamassa eli äänestämässä. Ostettiin laiskiaispullat kansalaisvelvollisuuden täyttämisen kunniaksi. Pakkasta on ollut "vain" parikymmentä astetta, mutta eilen matkalla tipahti auton mittari kolmeenkymppiin. Huomenna alkaa arki Rovaniemellä ja koittaa kahden viikon ero kun Don lähtee taas ulkomaille häärahoja tienaamaan.

perjantai 27. tammikuuta 2012

Ihme että näin pitkälle on päästy


Jos mökissä on neljä ihmistä, mikä on todennäköisyys sille, että se joka sytyttää takkaan tulen, osaa tehdä sen kaikkia tyydyttävällä tavalla?

torstai 26. tammikuuta 2012

Lepopäivä





Eilen illalla oli vuorossa lomaviikon kevennys, kun menimme katsomaan Tunturitomaatteja. Minä menetin samalla ikäänkuin stand up -neitsyyteni, sillä en ole sitä koskaan aikaisemmin käynyt livenä katsomassa. Mutta saattaahan tuo olla, että voisin toistekin mennä.

Tänään pidimme Donin kanssa lepopäivän ja suuntasimme Kuusamon Tropiikkiin. Matkalla kävimme ihastelemassa ökyhuviloita maisemia Rukatunturin huipulla ja kuvaamassa taannoin Novitan Purosta neulomani lapaset. Kylpylässä laskimme vesiliukumäessä, rutistuimme rusinoiksi vedessä ja pelkäsimme päätyvämme aineistoksi paikalle osuneiden koomikoiden esityksiin.

Huomenna pitäisi vielä jaksaa nousta suksille.

tiistai 24. tammikuuta 2012

Oi Aurora



Kuusamon yön pimeydessä loimottavat revontulet ja blogisti katuu katkerasti unohdustaan, jonka vuoksi kameran jalusta jäi Ouluun. Volvo V40:n katto ei aja ihan samaa asiaa. Toisessa suunnassa hehkuu Rukatunturi ja rinteitä vasten pöllyää tekolumi, jota koneet syytävät toista päivää. Jalat ovat olleet neljä päivää laskettelumonojen puristuksissa ja vasta nyt pahin tuskanloimotus alkaa hiipua. Taas kerran sitä muistaa iloita vartaloon kertyneestä läskistä, koska siihen ei satu. Toisin kuin kaikkiin epämääräisiin, vastalöytyneisiin lihaksiin.

perjantai 20. tammikuuta 2012

Makeaa


Don toi matkoiltaan tuliaisiksi herkkuja. Ehkä niiden voimalla saa loppuun yhden esseen Trajanuksen pylväästä. Huomenna lastataan auto täyteen suksia sun muuta ja suunnataan viikoksi Rukalle. Ruvet ja arvet ja katkenneet raajat ehtivät toivottavasti vielä parantua ennen toukokuista hääpäivää...

keskiviikko 18. tammikuuta 2012

Mission impossible?

Alammekohan nyt olla yliopisto-opiskelun ytimessä?

Tänään alkoi kurssi, jolla tarvitaan kaksi kirjaa. Kirjaa A löytyy Lapin yliopiston kirjastosta, Lapin kirjastosta, Oulun yliopiston kirjastosta ja Oulun kaupunginkirjastosta yhteensä yksi (1) kappale. Kirjaa B samoista kirjastoista yhteensä kolme (3) kappaletta.

Tarvittavien artikkeleiden kopioiminen noin kahdenkymmenen opiskelijan ryhmälle ei luonnollisestikaan ole mahdollista, koska se on tekijänoikeusrikos.

tiistai 17. tammikuuta 2012

It's a free ride when you've already paid



Eilen alkoi uusi uljas lukuvuosi tiedekuntamme evakkotiloissa, mikä minun tapauksessani tarkoittaa puolen kilometrin koulumatkan venähtämistä viiteen kilometriin. Rovaniemen kaupunki on toki ollut kannustava ja tarjoaa tämän vuoden alusta yliopisto-opiskelijoillekin bussilipun hintaan 26 euroa kuukaudessa, mikä ei ole paha. Mutta bussivuorot... noh, se varmaan kertoo jotain, jos kaupungin julkista liikennettä koskevilla nettisivuilla todetaan toisessa kappaleessa, että "työmatkaliikunta on kätevä tapa huolehtia kunnosta"...

Mutta mitä on tehnyt alma materimme? Se on järjestänyt meille kolmesti päivässä ilmaisen bussikuljetuksen eri yksiköiden välille! Tätä minä jo kutsuisin palveluksi ja opiskelijoiden huomioimiseksi. Ja vaikka kuljetukset eivät menekään sillä sekunnilla kuin itse toivoisi, niin ennemmin sitä odottaa luentojen alkua lämpimässä Amican kahvilassa kuin palelee bussipysäkillä tai tarpoo jalan hankien läpi. Etenkin kun vielä toistaiseksi oikotie Kemijoen yli on, sanottaisiinko, hiukan epästabiili.

Vaikka miun mielestäin myös tuo rautasilta on epästabiili, mutta se johtuukin siitä, etten pidä siltojen ylittämisestä etenkään kävellen. Ja etenkään jos siellä on vettä alla. Ikävän usein näin on.

Whisper words of wisdom

KIVA KUN MEIDÄN HUONOKUULOISTEN RAJOITTEET HUOMIOIDAAN TÄLLAISISSA MONISTEISSAKIN. SE TEKSTI KUITENKIN KUULUU PALJON PAREMMIN KUN SE ON HUUDETTU VERSAALILLA. SIITÄKIN HUOLIMATTA, ETTÄ PELKKÄÄ VERSAALITEKSTIÄ ON YLEENSÄ PALJON VAIKEAMPI LUKEA.

sunnuntai 15. tammikuuta 2012

Psykedeliasukat



Jossain blogissa (jota en kuollaksenikaan pystynyt enää löytämään) oli joku neulonut ihanat sekaväriset villasukat. Minä tietysti halusin heti samanlaiset, vaikka näistä todennäköisesti tuli paljon psykedeelisemmät.

Kärjestä aloitin torstai-iltana kuuden pintaan ja viimeisen sukan päättelin perjantaina puolen yön maissa. Luultavasti samalla rikoin edellisen sukkaparin neulontaennätykseni, joka on keväältä 2009.

Periaatteena oli tietysti tehdä sukat jämälangoista, mutta koska Oulussa avautui Menitan uusi puoti männäviikolla, niin olihan sieltä pakko ostaa pari kerää sellaisia värejä, joita ei jämälankavarastossa ollut... Pitänee tehdä niitten jäänteistä toiset sukat.






Valokuvista kiitos Donille!

keskiviikko 11. tammikuuta 2012

Myös lihan riiputtaminen parvekkeella on kiellettyä

Joskus on hyvä asua huoneessa, jossa on iiiso valkoinen seinä, jolle ei saa kiinnittää mitään. Siihen on esimerkiksi hyvä tehdä mindmappia gradua varten. Koska hei, eihän kukaan voi post it -lapun kiinnittämistä seinään oikeasti pitää seinäänkiinnittämisenä! Eihän ne ees pysy siinä.

Iso Gee siis etenee. (Oho, tuli riimi!) Puolitoista tuntia sitten se ei edennyt, mistä kiukkusin Donille skypeitse. Mutta sitten näin valon ja nyt tiedän mitä olen tekemässä. Liimaan siis post it -lappuja seinään ja päivitän blogia... Ja unelmoin siitä, että projektin päätyttyä tuo seinä näyttää samalta kuin kaikkien elokuvapsykopaattien salaisten kammareiden seinät, paitsi että minun seinäni ei ole täynnä ex-miehen/miehen exän/kirjastonhoitajan/konduktöörin/sen minua ala-asteella vinosti katsoneen takapulpetin pojan pilalle puukotettuja valokuvia, vaan hienosti jäsenneltyä akateemista tekstiä.

tiistai 10. tammikuuta 2012

Mutta kummalla oli isompi tokka?

Tämä päivä meni keskussairaalalla hengaillessa. Ja on muuten aika paljon siistimpää käydä sairaalassa, jossa mm. tupakointikieltolaput kirjoitetaan ruotsin sijasta saameksi. Tosin ihan yhtä vähän minä niistä silti ymmärrän.

Uskon myös saaneeni ensikosketuksen paikalliseen asujaimistoon ns. poroisäntien muodossa. Kaksi setää (mahdollisesti isä ja poika), jotka näyttivät juuri siltä miltä poroisännät lappidokumenteissa näyttävät, tuli muutamaan kertaan vastaan harhaillessani osastolta toiselle ja yrittäessäni olla päätymättä vahingossa patologian osastolle taikka sterilisoitavaksi. Kumpikin toljotti minua silmät suurina jostain neljäkymmentä senttiä alempaa. En sitten vissiin ihan täälläkään sulaudu pituuteni puolesta asujaimistoon.

Päivän jännittävin tulos oli se (minkä olen vasta, öh, viisitoista vuotta tiennyt), että olen allerginen kissoille. Lisäksi minut on nyt virallisesti mitattu 186 sentin pituiseksi. Huoh. Epäillyn astman osalta saamme jännittää tuomiota ylihuomiseen.

maanantai 9. tammikuuta 2012

Currya kattilassa

Oi tätä kokkaamisen iloa jaetussa solukeittiössä! Tai lähinnä kai se "ilo" syntyy alkeellisesta varustuksesta, jolla ollaan liikenteessä. Yhdellä kattilalla, pienellä paistinpannulla ja mikroskooppisella leikkuulaudalla (joka saa kyllä väistyä isomman tieltä heti kun sellaisen muistan tänne raahata) pääsee tosin yllättävänkin laajoihin lopputuloksiin kun oikein yrittää. Vaikka eihän se ruoanlaitto kauhean suurta nautintoa tässä mittakaavassa tuota, kun olen ehtinyt tottua Donin hyvinvarusteltuun kyökkiin. Tästäkin ruikutuksesta huolimatta illalla syntynyt currytyyppinen ratkaisu oli jumalattoman hyvää. Vaikkakin aika kaukana esikuvastaan, Viiun ennen joulua tarjoilemasta masaman currysta. Tässä ohje, vähän niinkuin note to self, ja miksei muillekin.

Askeettisen keittiön kattilacurry

400g kanaa paloiteltuna
sipuli
2 tl panang-currytahnaa
keitetty peruna
purkki kookosmaitoa
kanelia
2 laakerinlehteä
korianteria
tölkki kikherneitä
tölkki punaisia linssejä
cashew-pähkinöitä

Kana ja silputtu sipuli ruskistetaan currytahnassa. Lisätään sekaan kookosmaito sekä mausteet, kikherneet, linssit, pähkinät ja paloiteltu pottu. Annetaan hautua tunteroisen verran. Syödään pois.

sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Pettävällä jäällä


Lauantaina yritimme mennä hiihtämään, mutta ei siitä mitään tullut, kun minun suksieni pohjiin kasaantui koko ajan lumipaakkuja. Voitelu niin sanotusti petti pahemman kerran.

Tänään testasin pari kuukautta sitten ostamiani mummokenkiä, Icebugeja, joiden pohjassa on kiinteät piikit. Hyvin piti ja toistaiseksi olen muutenkin onnistunut säästämään vuonna 1997 telomani oikean polven jokatalviselta lähikontaktilta maanpintaan. Mutta koputetaan puuta.

Don uhkasi ostaa minulle luistimet synttärilahjaksi. Minä uhkasin olla puhumatta hänelle enää koskaan, jos hän niin tekee.

lauantai 7. tammikuuta 2012

Vieras mies vuoteessani


Aamulla tuntui kuin olisi herännyt vieraan miehen viereltä. Don sai illalla päähänsä (minun vienosta kannustuksestani) ryhtyä ruokkoamaan yli puoli vuotta vallattomasti rehoittanutta partaansa ja lopputuloksena oli vähän sellainen Lemmy Kilmister -tyyppinen ratkaisu. Lopputulos ei jäänyt ihan viereisen kuvan kaltaiseksi, mutta tuosta vaiheesta minulle riitti eniten hupia.

Sukkula Venukseen

Lankomiehelle lähti viimevuotisesta Freeman Elliotin pin-up-seinäkalenterista askarreltu synttärikortti. Jos kuvan tyttönen ei miellytä, voi siitä reklamoida Donia, joka suoritti valinnan.

"Mä en oikein osaa valita näistä."
"Näytä mitkä sun vaihtoehdot on?"
"No nää kaikki kakstoista..."

tiistai 3. tammikuuta 2012

Liimatahroja paperilla


Skräppäys ei varsinaisesti kuulu minun parhaisiin osaamisalueisiini. En edes viitsi tehdä skräppäystagia blogiin, ettei kukaan vain erehdy luulemaan, että oikeasti skräppäisin.

Välipäivinä tapahtunut visiitti alalla huomattavasti paremmin ansioituneen Tarun luona sai minut kuitenkin hetkellisesti innostumaan ja tekemään eilen ostosretken Tiimariin, Sinooperiin ja Suomalaiseen Kirjakauppaan sekä kaivamaan esiin keväällä aloittamani hääpäiväkirjan tekeleen.

Yksinkertaisena ihmisenä pysyttelin sivujen suhteenkin yksinkertaisella linjalla. Pari seuraavaa aukeamaa (joilla näkyy niin paljon ihmisten naamoja etten niitä täällä aio esitellä) ovatkin sitten jo ihan perusvalokuva-albumitasoa...

maanantai 2. tammikuuta 2012

Kangasostoksilla Tallinnassa










Tallinnassa oli viime keskiviikkona vielä joulumarkkinat. Don tinkasi torilta itselleen punamustan kaulaliinan, sillä Baltian tuuli oli yllättävän navakka. Minä ostin Kangadzungelista viisi metriä mustaa pitsiä ja kolme metriä liilaa vakosamettia. Nyt on hääpuvun kankaat kasassa, pitää enää ommella (tosin vakosametti on ihan muuhun tarkoitukseen). Paluumatkalla ostin laivalta vielä puolen kilon säkin nallekarkkeja, jos ne vaikka inspiroisivat uuteen karkkilakkoon.

sunnuntai 1. tammikuuta 2012

Joulukuun joutsen




Välipäivinä Itä-Suomessa tosiaan tuuli Venäjältä ja vastaan. Onneksi pahin myrsky ei sinne kuitenkaan yltänyt, mitä nyt ikkunaan ropsiva vesisade valvotti Donia yöllä. Joulu oli juuri ja juuri valkoinen, mutta kun tiistaina suuntasimme Imatralta kohti etelää, oli lumi enää kalpea muisto vainen. Matkalla Helsinkiin teimme puolentoistatunnin pikavisiitin Lahteen. Siinä ehti juuri ja juuri tilata vihkisormuksen ja käydä mättämässä napansa täyteen Mamma Marian herkkupitsaa. Töölönlahdelta löytyi muutama poloinen joutsen, joille kukaan ei kai ollut kertonut, että nyt on talvi.

Parempi myöhään, jos edes silloin

Kuten kaikki elävästi muistavat, kävin viime vuoden tammikuussa kansalaisopistossa tekemässä valotusseuloja kankaanpainoon. Jalo ajatukseni oli painaa vuoden 2012 kalenteripyyhkeitä hyvissä ajoin ennen vuoden vaihtumista ja lahjoa niillä puoli sukua.

Noh, lopulta kävi kuten arvata saattaa. Donin avustuksella painoin läjän pyyhkeitä joskus syys-lokakuussa ja joskus jouluaaton aaton aattona vihdoin jaksoin/ehdin/kehtasin silittää kangasmaalin kiinni pyyhkeisiin. En edes muistanut antaa noita lahjaksi kaikille, joille niitä alunperin oli tarkoitus antaa. Mutta ehkä pukki toimittaa niitä vielä jälkilähetyksenä...