lauantai 27. lokakuuta 2012

Se kuuluisa avokadopasta



"Saisinko pecorinoa ja parmesania, kiitos."
"Avokadopastaan?"
"Kyllä vaan."

Ja kyllähän se pasta hyvää oli, ei sitä käy kieltämän. Pääsin myös samalla testaamaan vuosia sitten ostamaani avokadonkuorimahärveliä ja miettimään, että kaikkea sitä on tullutkin ostettua. Ihan näppärä vehje, mutta ei nyt todellakaan mitenkään elintärkeä.

8 kommenttia:

  1. No johan on iso haloo noussut yhestä reseptistä :D Kovasti tekis mieli kyl kokeilla...

    VastaaPoista
  2. Suosittelen kyllä kokeilemaan! Meidän koekeittiössä kaikki kaksi maistajaa ainakin tykkäsivät kovasti. :)

    VastaaPoista
  3. Hei, mä oon löytäny tänne ja jääny ihan koukkuun. Sulla on sana hallussa, onnistut muutamalla sanalla kuvaamaan kauniisti laajoja asioita. Kirjoita se kirja. Oikeasti. Kirjoita se juoni päästä paperille, sitten olet lähempänä.

    Niin ja sen lisäksi, että olet mielettömän taitava sanataiteessa, nuo kuvat on ihania!

    Jatkan kyllä lukemista!

    VastaaPoista
  4. No nyt tuli kyllä sellaista hehkutusta, että punastuksen hälvenemiseen menee vähintään viikko... :)

    Kiitän mitä nöyrimmin kauniista sanoista ja lupaan kirjoittaa kirjan ensi vuot... kes... no johonkin mennessä. :)

    VastaaPoista
  5. Joku mainitsi tämän pastan töissä että se on joku juttu nyt mutta mä olen ihan ulkona taas kaikesta:) Ehkä pitää kokeilla...eli onko pointii vaan laittaa tuoretta avokadoa pastan sekaan?!?!
    Kiitos kannustuksesta, kyllä mä vielä joku päivä nousen tästä suosta entistä ärhäkkäämpänä.

    VastaaPoista
  6. No ihan varmasti nouset, siitä ei ole pienintäkään epäilystä!

    Periaatteessa pastan pointti on kaiketi juuri tuo, eli soosia ei kuumenneta mitenkään erikseen. Oh, tuli taas nälkä kun alkoi tätä ajatella. :)

    VastaaPoista
  7. Joo, tulipa myös testattua sitä pastaa. Oli niin hyvä, että piti tehdä kahtena päivänä peräkkäin!

    VastaaPoista
  8. :) Hyvää ja tuhtia. Siitä syystä en ole itse vielä saanut sitä uudelleen tehtyä...

    VastaaPoista

Sana on vapaa.