keskiviikko 31. elokuuta 2011

Seitsemäs ensimmäinen koulupäivä

Olen nähnyt nämä ensimmäiset päivät. Auditoriot, joissa joku kertoo tärkeänkuuloisia asioita, joita ei osaa yhdistää mihinkään. Hajanaisen seisoskelun käytävillä ennen kuin oma lauma muodostuu. Sen, kun tuntee itsensä pieneksi ja epävarmaksi. Pitää kaikkia muita osaavampina ja omaa täälläoloaan jonkinlaisena virheenä koneistossa. Tunnen ensimmäisten päivien juurettomuuden. Kun ei tiedä minne mennä, miten olla, mitä tehdä.

Siksi juuri tiedän, että kohta on kuin ei missään muualla koskaan olisi ollutkaan.

tiistai 30. elokuuta 2011

242/365 Vuotuinen muuttopäivä

Ystävämme Facebook muistuttelee mukavasti menneiden vuosien statuksista. Vuosi sitten tänä samaisena päivänä olin juuri saanut siirrettyä itseni pohjoiseen, niin hirvittävän pohjoiseen etten ainakaan sitä kauemmas koskaan kuvitellut päätyväni. Hah! Nyt voisin käyttää ihan samaa statusta, vaihtaa vain Oulun tilalle Rovaniemen.


Edessä on ensimmäinen yö uudessa kotikaupungissa uusien seinien sisällä. Vielä toistaiseksi ei huoneen pienuus ahdista eikä seinien valkoisuus kammota.

Eniten huolettaa se, saako Don unta ilman minua.

maanantai 29. elokuuta 2011

241/365 Asioita joita voi tehdä kun ei halua tehdä sitä mitä pitäisi, osa 1

Joku taisi vähän innostua satiininauharuusukkeista... Vielä kun löytäisin sopivan bling-blingejä nappeja koristeeksi, olisi elo täydellistä taas kerran.

Tänäänhän on strategisesti loistava päivä askarrella. Huomenna on nääs edessä lähtö Villiin Pohjolaan ja nyt olisi tietenkin suotavaa pakata kaikki se, mitä ei vielä aikaisemmin tullut vietyä. Kuten vaikka vaatteita ja sen sellaista elintärkeää.

Koska tulevien aikojen logistiikkani pohjautuu suuressa määrin jaloiksi kutsuttuihin ruumiin ulokkeisiin, keksin haaveksua pienestä sievästä vetolaukusta. Näin lyhyellä varoitusajalla emme tietenkään onnistuneet sopivaa (=hyvää ja halpaa) löytämään. Kai sitä on vain lainattava taas Donin rinkkaa ja etsittävä sisäistä erämiestään.

Minun kohdallani se kyllä taitaa olla hyvin, hyvin pieni.

sunnuntai 28. elokuuta 2011

240/365 Sunnuntain ompelutuokio

Totesin taannoin, että elämäni on vajaa. Yhden meikkipussukan verran nimittäin. Tutkailin kauppojen (järkyttävän surkeita) valikoima, kunnes Marimekolta löysin täydellisen yksilön. Paha vain, ettei minulla ollut aikomustakaan käyttää siihen ostokseen viittäkymmentä monikansallista. Noh. Onneksi sitä on kätevä käsistään, joten ostin alle vitosella puuttuvat tarvikkeet, etsin netistä ohjeita kehyskukkaron ompelemiseen ja vietin tänään pari kiihkeää tuntia ompelukoneen äärellä. Tuloksena on tämä:


Okei, ei se ihan vastaa sitä, mitä viidelläkympillä olisi Marimekolta saanut, mutta kelpaa kyllä tarkoitukseensa. Eikä se nyt ihan huonostikaan onnistunut, vaikka onkin muodoltaan hiukan turhan korkea. Ensi kerralla sitten paremmin. Ensimmäinen kosketukseni kehyslukon asentamiseen oli vuosia sitten aika tuskaisa, mutta tämänpäiväisen tuokion perusteella luulen rohkenevani vielä joskus uudestaan siihen hommaan.


Viikko sitten sain myös päätökseen vuosi sitten suunnitteluasteella aloittamani projektin neulakirjasta. Tähän opputulokseen olen itsekin aika tyytyväinen. Paitsi ettei mulla ole niin paljon neuloja, että saisin kirjan läheskään täyteen.

perjantai 26. elokuuta 2011

238/365 Toritunnelmia

Lumi Accessories.

Ekoihana.

Designpiste Siira.

Neiti Rousku.

Aamuruskonmaa.
PROTO ry:n Designtorilla riitti väkeä iltapäivällä. Minä kävin vain hakemassa sulan tukkaani ja räpsimässä muutamia valokuvia. Tänään ilma ei sateen puolesta ollut ihan yhtä suosiollinen kuin eilen, mutta lämpöä riitti kosteudenkin edestä. Villatakin alla oli selkä märkänä hiestä ja automatisoituneet (ja liian paksut) sukkahousutkin päättivät lähteä itsekseen valumaan pitkin säärtä. Onneksi ne saavuttivat kriittisen pisteen vasta kotiovella...

torstai 25. elokuuta 2011

237/365 Nappikauppaa ja torikahveja

Oli pienehkö sokki herätä aamulla kolmentoista asteen lämpötilaan ja kylmännihkeään mereltä nousseeseen sumuun, kun edellisenä iltana säätiedotuksessa oli luvattu kahtakymmentä astetta. Onneksi tilanne päivän mittaan lämpeni, eikä vähiten sen takia, että hengailin Pakkahuoneenkadulle pystytetyllä Designtorilla (joka muuten on siellä vielä perjantaina ja lauantainakin, näin maksamattomana mainoksena mainittakoon... Perjantaina klo 15-21 ja lauantaina klo 10-15.).



Designtorilla on myytävänä kaikenlaisia lompakolle turmiollisia ihanuuksia ja sen lisäksi tänään oli vielä ohjelmaakin. Muun muassa Hoop-A-Trixin vannetanssiesitys, jota oli aika turhauttavaa kännykän kameralla yrittää ikuistaa.

Omat toriostokseni rajoittuivat toistaiseksi Silmukeramiikan ihanaiseen nappiin (kuvassa vasemmalla), joka oli peräti kolmas nappi, jonka olen (toistaiseksi keskeneräiseen) villatakkiini ostanut. Takkiin tarvitaan tasan yksi nappi, mutta en vielä tiedä mikä noista on se oikea. Ei välttämättä mikään...


perjantai 19. elokuuta 2011

Hamehullun päiväkirja

Pahimmanlaatuinen mielenhäiriö on vallannut pääkoppani. Kahdessa päivässä olen ommellut kaksi (2!) hametta. Toiseen niistä laitoin jopa vetoketjun, enkä sitä tehdessä päätynyt viiltelemään itseäni teräaseilla. Paitsi nuppineuloilla reiteen, mutta se oli silkka vahinko.


Kahden euron hame
Kangas on ostettu puolitoista vuotta sitten Lahden Eurokankaasta ja alunperin tarkoitetu varmaankin verhokankaaksi. Mutta milloinkas minä siitä olen välittänyt. Innoituksen hamosen muotoon hain Terhiltä, vaikkakin vaikutteet näen luultavasti ainoastaan minä... Kuvassa mukana myös upouudet Merrellin goretex-popottimet, joilla on seuraavat pari syksyä/talvea tarkoitus tallata Rovaniemen katuja. Vaikka sitten tuo hamonen päällä.

Hyvin marinoitu neilikka
Marimekon Neilikka-kankaan ostin joskus ammoin Helsingistä, aikaa siitä on varmaan viisi, kuusi vuotta. Alkuperäinen jalo ajatukseni oli tehdä kankaasta kellotettu tyllihelmainen hamo, mutta ei siitä sitten ihan semmoinen tullutkaan. Ja tähän väkersin sen vetoketjun! Se olikin sitten luultavasti kolmas vetoketju, jonka eläissäni olen ommellut. Nyt minulla oli jopa ohjeet ja siksi hommasta kai jotain tulikin. Voin lämpimästi suositella Sew what! Skirts -kirjaa, jonka avulla tämäkin hamonen onnistui.

keskiviikko 17. elokuuta 2011

229/365 Teetä ilman sokeria

Uusin suosikkiomenani Pink Lady on kylmästi syrjäyttänyt Granny Smithin valtaistuimeltaan. Toistaiseksi olen löytänyt niitä vain yhdestä kaupasta ja suunnittelenkin kuinka kerran viikossa vien repullisen vaaleanpunaisia kaunokaisia mukanani Oulusta Rovaniemelle.

Vihdoinkin opettelen juomaan teetä ilman sokeria. Voitte vain kuvitella, kuinka vaikeaa se on tällaiselle sokerihiirelle.

maanantai 15. elokuuta 2011

Queen of Hollywood

Männäjouluna toi pukki minulle kerän Novitan Varpu-lankaa. Perjantaina sain vihdoin pakkaamisen lomassa vision siitä, mitä tahdon langasta tehdä. Neuloessa lauantainen matka Oulusta Haaparannan kautta Rovaniemelle ja takaisin menikin sitten aika joutuisasti, vähän jäi tekemistä vielä sunnuntai-illan Poirotinkin oheen.

Tuubihuivikohan tuo nyt sitten on nimeltään. Reunoissa neljä kerrosta ainaoikeaa, muuten sileää kutosen pyöröpuikolla. Korkeutta tekeleellä on 42 senttiä ja rinkulan ympärys on kutakuinkin 220 senttiä.

Kun tuon kieputti kaulaan, tuli vähän sellainen filmitähtifiilis. Näin niinkuin selityksenä kuville.

Mustavalkomaanantai - Negatiivi



Lisää negatiivikuvia Mustavalkomaanantaissa.

sunnuntai 14. elokuuta 2011

226/356 Sunnuntain suklaamuffinsit

Tuli akuutti tarve saada suklaamuffinseja. Ohje on peräisin Fazerilta ja kivat oranssiruudulliset muffinsivuoat, jotka eivät tosin kuvassa näytä yhtään kivoilta ja oranssiruudullisilta, ostettiin eilen Haaparannan Maxi Icasta.

Lopputulos ei ollut mitenkään tajuntaaräjäyttävä, mutta kyllä muffinsit asiansa ajoivat jauhelihatortillojen jälkkärinä Poirotia katsoessa ja neuloessa.

lauantai 13. elokuuta 2011

225/365 Lehmätkin ovat karvaisempia

Noin viidentoista tunnin muutto-operaatio on vihdoin takana. Vaikka eihän se juuri muutolta tuntunut, koska emme siirtäneet laajahkoa kotikirjastoani mihinkään... Nyt Volvon perässä keikkui vain vajaasti lastattu vuokraperäkärry, johon Haaparannan Ikeasta haettiin hiukan täydennystä.

Donin laatima aikataulutus retkelle toimi lähes täydellisesti, mitä nyt huonekalujen kasaamiseen määränpäässä meni hiukan enemmän aikaa. Onneksi kumpikaan kämppiksistä ei ollut paikalla, joten he säästyivät kasaamisperäisen ähinän ja puhinan kuuntelulta. Niin ja pitsaa jouduimme odottelemaan neljäkymmentäkaksi (42!) minuuttia liki tyhjässä pitsapaikassa. Siitä olisi kai voinut jo hiukan antaa palautetta.

Kotimatkalla piti kuvata tien varressa laiduntavia pörrölehmiä.

perjantai 12. elokuuta 2011

Pieni sininen sukka

Nyt on sukat neulottu ja ankat piirretty. Eräs Donin kaveri sai tässä taannoin pojan ja minä huomasin siinä tilaisuuteni päästä langasta eroon. Toisaalta hyöty on hiukan kyseenalainen, koska tuota kulunutta vajaata lankakerää kohti olen ostanut jo kaksi uutta... Mutta ajatus on tärkein.

Ohjeena Marttojen vauvasukka ja lankana tylsästi Novitan Wool. Vielä tylsempää on, että langassa on tuollainen kliseinen "poikaväri", mutta muutakaan ei tähän hätään ollut.

maanantai 8. elokuuta 2011

20 000

Minun piti neuloa tänään toinen pieni sukka ja piirtää keltainen ankka. Leikellä vanhoista lakanoista hääpuvun koekolttua. Ryhtyä pakkaamaan Rovaniemelle vietäviä tavaroita.

Mutta sitten huomasinkin istuvani koneella ja aloittaneeni mielipuolisen projektin, jonka tarkoituksena on saada avainsanoin merkattua kaikki yhdeksän vuoden aikana ottamani digikuvat.

Niitä on muutama. Tarkkaa määrää en tiedä, mutta jo viimeisten kahden vuoden aikana on tullut räpsittyä yli 20 000 kuvaa. Tässähän tämä maanantai sitten meneekin.

sunnuntai 7. elokuuta 2011

219/365 Alku

Tänään sain lopultakin aikaiseksi aloittaa.

Kangaskauppaan oli tullut vihdoin kaavapaperia, joten saatoin luopua skissipaperin yhteenteippailusta ja kaavojen jäljentäminen oli huomattavasti helpompaa. Nyt minulla on siis kaavat hääkoltun koeversiota varten. Kunhan pääsen ompelemiseen asti, saan varmasti jo jonkinlaisen käsityksen siitä, tuleeko hommasta yhtään mitään vai onko se tuomittu epäonnistumaan.

Jälkimmäisessä tapauksessa joudun keksimään jonkun toisen käyttötarkoituksen kahdeksalle metrille mustaa taftia.

torstai 4. elokuuta 2011

216/365 Nyt tiedän mikä odottaa

Neljä valkoista seinää noin kolmentoista neliön huoneessa ja näköala ruohottuneelle hiekkalaatikolle. Avain, joka sanoo hassusti pip, kun se tunnistaa oikean oven. Nuorempi kahdesta nuoresta kämppiksestä ei onnistunut pelästyttämään. Ehkä se toinen sitten tekee sen.

Mitä kertoo se, että lähimmälle lintutornille on vähemmän matkaa kuin lähimpään kauppaan? Tai että uskonnoton pakana tunsi olonsa kotoisaksi kirkossa, vaikkakin nelitoistametrisen freskon vihreä Jeesus tuntui hiukan ahdistavalta?

Maantiedettäkin pohdin kun jalkaisin mittasin seitsemisen kilometriä Rovaniemen asfalttia. Että kuinka välimatkat lyhenevät pohjoiseen mennessä, vaikka pitenevätkin. Ja kuinka vierasta rajaa voivat puidenlatvat taivasta vasten piirtää.

Poroja, niitä siellä on kaikkialla. Tai ehkä minä vain tulkitsin kaikki taideteokset poroiksi, sillä ovathan ne kivoja. Paitsi silloin kun ovat keskellä autotietä.

Ja riistaa ei saa riiputtaa parvekkeella, se pitää muistaa.

tiistai 2. elokuuta 2011