tiistai 6. syyskuuta 2011

249/365 Sanon viimeisen sanan ja se on...

Pilvet nielaisivat auringon Kemijoen yllä, kun pyöräilin kotiin taas yhdestä projektista, johon onnistuin itseni sotkemaan. En muistanut teipata suutani ja unohdin kuinka ei sanotaan. Öisin palelen ja päivisin hikoan, sillä tänäänkin lämmintä oli 19 astetta. Orientaatioviikko päättyi ja huominen on yhtä kysymysmerkkiä. Kandeilla on ylioppilaskunnan kalenterit täynnä merkintöjä, minulla pelkkää tyhjää. Odotan viestiä amanuenssilta. Nyt alkaa vihdoin sataa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sana on vapaa.