perjantai 1. heinäkuuta 2011

Kadonneen reseptin metsästäjä

Satunnaisella Potilaalla on soittoaika lääkärille. Lääkäri lupaa kirjoittaa reseptin, joka on noudettavissa Terveysasemalta A.

Iso. Virhe. Siis se, ettei Potilas tajua pyytää reseptiä kotiin postitettuna.


Tämä kaikki tapahtuu kuitenkin juhannusviikolla eikä Satunnainen Potilas ehdi noutaa reseptiä. Seuraavalla viikolla hän soittaa terveysaseman ajanvaraukseen, että josko reseptin voisi nyt postittaa hänelle.
"Juu ne reseptit on viety Terveysasemalle B ja me vastataan puhelimeen ihan toisaalla. Ei me saada viestiä sinne millään. Voit kyllä itse käydä sen sieltä noutamassa."

Wtf? Terveydenhuoltohenkilökunta ei pysty kommunikoimaan keskenään eri yksiköiden välillä?

No, ei se mitään. Satunnainen Potilaamme köröttelee perjantai-aamun ratoksi Terveysasemalle B. Jonottaa siellä aikansa kera mummojen ja pappojen ja lopulta pääsee Reseptinhaltijan tykö.

"Mullois tämmönen resepti täällä."
"Katsotaanpas... Milloin se on kirjoitettu?"
"Se oli ennen juhannusta, Terveysasemalla A."
"Jaa no sitten se on Apteekissa Y. Terveysasemalta A on kaikki reseptit viety sinne."
"???"
"Minä voin soittaa sinne ja varmistaa, että se nyt varmasti on siellä. Pyydänkö toimittamaan sen tänne vai...?"
"Noh. Minähän asun siinä Apteekin Y vieressä, että eipä tartte vaivautua."

Oi viestintä! Tuo alati epäonnistuva ihmissuhteiden kompastuskivi. Tämä taas kerran valoi uskoani Oulun julkiseen terveydenhuoltoon. Pitää vissiin ruveta rikkaaksi, että voi käydä yksityisellä. Ei kyllä millään kehtaisi. Rikastuminen on niin työlästä ja sitten ei oo ikinä kuitenkaan aikaa käyttää niitä rahoja...





---
(kuva selkenee kun sitä klikkaa)

3 kommenttia:

  1. Tuo reittikartta oli ihana, kaikesta turhasta huolimatta :))

    VastaaPoista
  2. Heh, ihan hauska sitä oli tehdäkin. Karttaa siis, ei matkaa... :)

    VastaaPoista
  3. Verot <3 Onneksi ne menenevät aina hyvään tarkoitukseen ja niillä saa sitä mitä ansaitsee.

    VastaaPoista

Sana on vapaa.