tiistai 29. maaliskuuta 2011

88/365 Miehistä ja tulppaaneista

Minulla on tapana kerran vuodessa, lähinnä harrastusmielessä, hakea yliopistoon. Tänään sain vihdoin aikaiseksi ryhtyä työstämään pakettia Lapin yliopistoon. Don on toistaiseksi ollut meistä luottavaisempi onnistumisen suhteen, sillä hän oli jo vuokraamassa minulle Rollosta yksiötä, hankkimassa minulle haalareita ja tulossa viettämään opiskelijavappua kanssani sinne...

- - -

Eilen jouduin vähän kiusaamaan Donia. Työkaverini kertoi miehensä veljestä, joka on innokas pilkunviilaaja ja tykkää ottaa valokuvia oudoista asioista. Tässä vaiheessa huomautin, että kiitos vain, minä olen jo varattu, vaikka tyyppi kuulostikin selkeästi sielunkumppaniltani. Työkaverini totesi siihen, että sitä hänkin veljelle oli vastannut, kun tämä oli minusta tiedustellut.

Entä miten suhtautui Don, kun kerroin minulla olevan noin "kovasti" vientiä?

Tuhahteli

- - -

Ja miten tulppaanit liittyvät tähän? No hei, tulppaanit liittyvät kaikkeen!

4 kommenttia:

  1. Eipä näyttänyt Don sinulle, mitä todellisuudessa ajatteli. Ei varmasti ollut mitään tuhahtelua mielessä. Miehet eivät vain voi myöntää, että ovat mustiksia ja yleensä vielä pahimmanlaisia.

    VastaaPoista
  2. Niin. Tai sitten vain olen tehnyt turhan selväksi sen, etten Donia vaihtaisi edes Robbie Williamsiin... :)

    VastaaPoista
  3. Voi vitsit, Sari ehti ennen kertomaan SUUREN TOTUUDEN, että mies peittää tuhahtelullaan sen, ettei itkuinen mustasukkaisuus ja menetyksen pelko vaan näkyisi. Näin toimii suomalainen mies (kiva yleistys, tykkään itse "kovasti", kun naisista tehdään samanlaisia).
    On toki myös (teoriassa) mahdollista, että tuo mr. Williams antaa Donille sinun läsnäolostasi tiettyä (erittäin kivaa parisuhteessa) varmuutta. :)

    VastaaPoista
  4. Etenkin, kun mr. Williams on ehtinyt jo avioitua... Mutta joo. Ehkä mun on sitten uskottavat tuo teidän Suuri Totuutenne. Mutta älkää kertoko sitä Donille. :)

    VastaaPoista

Sana on vapaa.