tiistai 19. lokakuuta 2010

Vain yhden avaimen tähden

Minulla on tuollainen puinen arkku, ikäänkuin kapiokirstu, jonka isäpappa vuosia sitten omin pikku kätösin minulle teki. Siinä on sellainen lukko, johon luonnollisestikin on olemassa avain. Sitten tuli tämä muutto. Tässä vaiheessa nokkelimmat lukijat ovat varmastikin osanneet poimia tarinasta ne merkittävimmät sanat, eli avain ja muutto.

Sillä avainhan luonnollisestikin katosi muutossa.

Tai ei kadonnut, mutta en vain kuollaksenikaan muistanut minne sen laitoin. Muistin kyllä, että laitoin sen johonkin helppoon paikkaan.

Viimeisen viikon ajan olen harvakseltaan avainta metsästänyt, huonoin tuloksin. Tänään pengoin korulaatikon, joka oli yksi potentiaalinen sijoituspaikka. Tongin viimeiset nurkat, joissa purkamattomia tavaroita on. Tutkin maalilaatikot. Keittiön muumipurkin. Johtolaatikon. Samaan aikaan Don yritti tiirikoida arkkua auki, katkaisi jonkun vempaimen lukon sisällekin, yritti irrottaa koko lukon ja sai luonnollisesti kuunnella ruikutusta siitä, että "kohta sä rikot sen".

Ja kaiken aikaa avain köllötteli tyytyväisenä käsilaukun sivutaskussa. Käsilaukun, jota olen käyttänyt viimeiset kolme kuukautta...

5 kommenttia:

  1. toi on niin tuttua! ja hyvä ku löytyi..

    Muuton jälkeen mulla oli hukassa pyörän vaijerilukon avain. Kun olin päättänyt laittaa sen hetkeksi sellaiseen paikkaan, josta se ei katoa. No itse avain ei kadonnut, huonekalu, jonka kätköön avaimen laitoin vaihtoi vain huonetta..

    Olin jo hankkimassa putkipihtejä, joilla lukon saisi ehkä auki kunnes valkeus tuli.

    VastaaPoista
  2. No hyvä että valkeus tuli. Olis ollut aika reilua joutua murtautumaan omaan pyöräänsä.

    VastaaPoista
  3. Juuri näin! Mä etsin toista kuukautta mokkulaa ja se löytyi lopulta tasan siitä laatikosta, jossa sitä oli pidetty ja josta mä olin sitä etsinyt useaan otteeseen. Tyypillistä.

    VastaaPoista
  4. Toi on niin tota. Kaikessa pitäis olla joku geepeeäs-paikannin.

    VastaaPoista
  5. hyvin totta. Mieheltä katos kaikki avaimet yhtenä päivän tosta vaan ja me etittiin joka paikka, kaikki mahdolliset paikat mitä nyt voi ettiä muitten koteja myöten. Oltiin jo menossa teettämään uusia, kun se löyty auton takapenkiltä, josta mä olin useesti ettiny. Olin ilmeisesti siis istunu sen päällä ettiessäni sitä.

    VastaaPoista

Sana on vapaa.